30.6.1941

 5./JR 53.

Vahvuus 5 ups. 21 aliups. 172 miestä

Sää kirkas, tyyni ja helteinen.

Komppanialle alistettiin 1 kk joukkue ja kaksi pioneeriryhmää.

n. klo 20.00 lähtivät komppanian päällikkö ja luutnantti Sutela edellä ja n. klo 20.30 komppania luutnantti Pellisen johdolla itään.

21.30 komppania marssitauolla vähän Hyrkkään talosta itään. Marssin aikana saatiin asetäydennyksenä 6 konepistoolia ja 6 pikakivääriä.




II/JR 53.

Klo 13 antoi pataljoonan komentaja seuraavan käskyn.

Liite 2.

1) Vihollinen,  katso Ryhmä J:n liitteenä olevaa käskyä

2) Omat joukot, katso Ryhmä J:n liitteenä olevaa käskyä

3) Pataljoonan tavoite Pistojoki P (Karinkaarteen vaaran pohjoispuolella)-Suoperä

4) Ryhmitys: 4K + 1 joukkue 2 KKK:sta + 1½ pioneeriryhmää alik. Närhen johdolla + krh j., 6 K - 1 joukk. + ½ pion. ryhmää, erillinen komentoporras ja KKK:n loput (1 joukk. ja pst. joukk) ryhmittyy Penninkiluoman vaaran länsipuolelle johdollani. Kärkikomppaniana vahv. 4 K kapt. Viitasen johdolla.
  5 K. vahvistettuna 1 KK joukkueella ja 2 pion. ryhmällä vänr. Rautamäen johtaen pioneerejä ryhmittyy Penninkiluoman järven länsipäähän luutn. Rauman johdolla.
  Yhteys minuun rakennettu viestijoukkueen toimesta uuden tien päähän (päät tiemaalla)
  JSP on uuden tien päässä. Auto sam uuden tien risteyksessä JSP ja patalj. taist. ajoneuvot (paitsi os. Rauman)  patalj: asealiupseeri kers. Puhakan johdolla Hanhipuron eteläpuolelle uuden polun alkupäähän ajosuunta uuden tien risteystä kohti. Muu kuormasto luunt. Parkan johdolla Hyrkkään talon länsipuolella olevaan maastoon.

Liite 2.






29.6.1941

 5./JR 53

Vahvuus 5 ups. 21 aliups. 172 miestä.

4 miestä saapunut sairaalasta. Sää kirkas, tyyni ja lämmin.

Varusteiden täydennystä ja kuormaston järjestämistä.


II/JR 53

Pataljoonan yksiköiden päälliköt ja osa joukkueen johtajia kävi komentajan johdolla maastotiedustelussa Penninkiluoman maastossa. Muuten pataljoona viimeisteli varusteitaan m.m. saatiin karttoja molemmilta puolin entistä valtakunnan rajaa.

28.6.1941

5./JR 53 

Vahvuus: 5 ups. 21 aliups. 168 miestä.

Sää kirkas ja tuulinen

    IV juokkueesta kaksi ryhmää kersantti Ollilan johdolla alistettiin 1. komppanialle joka lähti rajalle.


II/JR 53

Saapui Erik.K klo 9-18 välillä useina erinä, jääkärijoukkueen saapuessa pyörillä.

    Majoittuneet komppaniat lepäsivät näinä päivinä ja kunnostivat aseitaan. Klo 13 lähti 4 K + ½ joukk. 5 K:stä sekä KK puolijoukkue Särkelän etuvartio-osastoksi. Hyrkkään maastoon jäi saapumatta 6 K:sta  4 joukkue, joka ilmoittautui Kirpistön vartioon luutn Sylvinille 27.6.41 klo 7.
28.6. määrättiin jokaisesta komppaniasta 1 joukkue Kulon torjunta joukkueeksi.

27.6.2041

 5./JR 53

Yö kolea, sää kirkas, tuuli heikko.

Vahvuus: 6 ups. 21 aliups. 168 miestä

Sairaalaan jäänyt 7 miestä. Aamulla lähti lomalle kaksi miestä.

Päivän aikana jatkui pataljoonan siirtyminen uudelle leirialueelle.


II/JR 53 

Klo 7 saapuivat 4 ja 5 K:n kuormastot ja majoittuvat komppanioittensa läheisyyteen. Klo 5 saapuivat krh K:n ja 6K:n kuormastot. Klo 8 saapui 6 K:n ja klo 14 KKK sen kuormasto tuli klo 20.

25.6.1941

 JR 53. II 5. komppania

Vahvuus 5 ups. 21 aliups. 176 miestä.

    IV joukkueen johtaja vänrikki Nikka siirretty linnoituspataljoonaan. - Edellisenä päivänä komppaniaan siirretty vänrikki Parviainen määrätty IV joukkueen johtajaksi.

    Alikersantti Ahonen, Matti siirretty 1. komppaniasta määräämällä lääkintäaliupseeriksi. - Korpr. Ervasti, Jalmari siirretty lääk. ryhmästä II joukk. 3. ryhmään. 

    Päiväpalvelusohjelma säännöllinen. Keskeisin harjoitus: "Kk-puolijoukkueella ja krh-ryhmällä vahvistetun kiväärikomppanian hyökkäys kenttävarustetussa asemassa olevaa vihollista vastaan."

18.30 tapahtuneessa komppanian päälliköiden puhuttelussa ilmoitti pataljoonan komentaja, että pataljoona tulee siirrettäväksi hetimiten.


JR 53. II pataljoona

    Pataljoonasta siirrettiin 5331:een luutn, Reili. ja patl:aan siirrettiin 5331:stä vänr. Ahola ja 10. / 11 Pr:stä ups. kok. Kuikka.

    Klo 12 saapui puhelinsanoma: maj. Backmanin oltava tänään klo 13 Vanttajassa, mukanaan Iivaaran karttalehti.

    Klo 18.30 piti maj. Bacskman kompp.päälliköille ja esikunnan upseereille puhuttelun, missä hän ilmoitti pataljoonan siirtyvän autokuljetuksella olkaan 26.6. Lämsänkylään rajan pintaan.
    Kuusamon s-varastosta ja rv:n varastosta saatiin varusteita.


26.6.1941

5./JR 53

Vahvuus 5 ups. 21 aliups. 177 miestä.

Säää kirkas, koleahko.

    Aamupäivällä lähtövalmisteluja.
13.20 lähti ensimmäinen osa, neljä autolastia liikeelle. Näissä oli osa kustakin joukkueesta sekä kenttäkeittiö. Matka suoritettiin Kuusamojärven etelärantaa pitkin itään n. 42 km Joukamojärven rannalle Hyrkkään talosta noin kilometrin verran länteen. Kenttäkeittiö jäi komppanian leirialueesta noin kilometrin länteen sijaitsevan järven rannalle pataljoonan muiden kenttäkeittiöiden mukana. - Ensimmäinen kujetus, joka käsitti n. puoli konppaniaa saapui perille 15.10. Loppuosa saapui 20.15.
    Majoittuminen tapahtui lämmittämättömissä teltoissa, sillä savua tuli välttää Karhuvaaran ja Kätkövaaran näkötorneista olevan tähystysvaaran vuoksi. Komppanian leirialueen varmistuksesta huolehti aliupseerivartio 1 au 6 miestä, josta asetettiin kerrallaan kaksi vartiomiestä, yksi leirialueen kumpaankin päähän.
    Komppanian toimisto sijoitettiin leirialueen länsipuolella olevaan Alangon taloon.


JR 53. II pataljoona

Kenttäposti alkoi toimintansa. Patl:aan komennettu vänr. Juutilainen komennettiin takaisin yksikköönsä.

    Klo 12 ilmoittautui 13 autoa pataljoonan käytettäväksi. Lähettiupseeri oli edeltäpäin lähtenyt järjestämään majoituksen. 4. K ja osa 5. K:a kuljetettiin ensiksi ja myöhemmin klo 18 loput 5. K:n kuormastot, klo 18 6.K:n ja esik. komppanian sekä krh.joukkueen kuormastot.
    Klo 14 saapui 4 K Joukamojärven rannalla olevan Hyrkkään talon luo ja majoittui talorykelmän länsi puolella olevaan maastoon. Klo 15 saapui 5. :n toinen puoli samaan paikkaan ja klo 20 loppuosa, komppania majoittui 4 K:n länsi puolelle.

Liite 1.



24.6.1941

 JR 53. II 5. komppania

    Aamupäivällä ehtoollisjumalanpalvelus Kuusamon kirkossa. Tilaisuuteen osallistuminen vapaaehtoinen.

19.00 Pohjoismaissa olevien saksalaisten joukkojen komentajan, kenraali von Falkenhorstin ja kenraali Siilasvuon tarkastus Saapunkijärven leirillä. - Tarkastukseen oli pataljoonasta määrätty 1. komppania, mutta varusteiden puute aiheutti sen, että viime hetkessä ennen tarkastusta koottiin 2. komppaniasta (yksikkö 5053) tilapäinen joukkue harjoista paikalla olleista miehistä. Tämä joukkue sai lähteä tarkastukseen avustamaan 1. komppaniaa.

    Tarkastuksen tuloksesta päätellen oli varuspuutteen "naamiointi" onnistunut jokseenkin hyvin, koskapa kenraali von Falkenhorst oli tilaisuuden päätyttyä lausunut olevansa hyvin tyytyväinen näkemäänsä. Pudasjärveläisten konppania oli  - kenraali von Falkenhorstin lausunnon mukaan - käyttänyt varsin sotaiselta. - Varsin sotaiselta ei sen sijaan näyttänyt se osa joukosta, joka tarkastuksen ajan vietti teltoissa vajaissa varusteissa tahi kokonaan varusteita vailla, mutta tämä joukkohan jälikin herroilta kenraaleilta sillä kerralla näkemättä.

    Komppaniaan siirrettiin 1. komppaniasta vänrikki Emil Parviainen.

    Komppanian vahvuus 6 upseeria 20 aliups. 174 miestä.


JR 53 II pataljoona

    Ehtoollisjumalanpalvelus Kuusamon kirkossa sotilaille.

    N. klo 11.30 sai komentaja tiedon, että kenr.maj. Siilasvuo ja Suomessa olevien saksalaisten joukkojen korkein komentaja kenraalieversti von Falkenhof haluavat tarkastaa suomalaisia joukkoja. Tarkastettavaksi määrättiin 4.K., 2.KKK, krh-joukkue ja eräs ptri.

    N. klo 19 saapuivat korkeat vieraat leirialueelle. Kokoontuneet joukot (21+61+367) ilmoitti ev.luutn, Selinheimo kenr.ev. Falkenhof:lle. Seurueeseen kuului hänen ja kenr.maj, Siilasvuon lisäksi m.m. ryhmä J:n komentaja ev.luutn, Turtola. Kun rivistö oli tarkastettu,  piti kenr.maj, Siilasvuo lyhyen puheen, jossa hän m.m. sanoi kenr.ev. von Falkenhofstin huomanneen suomalaisten sotilaiden olemuksesta ja katseesta, että he olivat tulleet riveihin tappelemaan eikä paraateja varten. Lopuksi kohotti kenr.maj. kolminkertaisen eläköön huudon isänmaalle. Käytyään vielä leirin lottakanttiinissa, lähtivät vieraat Kuusamon SK:n taloon, missä lotat tarjosivat heille päivällisen. 

    Pataljoonasta siirrettiin seuraavat upseerit 5331:een, maj. Louhimaan pataljoonaan: Luutnantit Talvinka ja Piipari sekä vänrikit Tervaskanto ja Nikula.

23.6.1941

 JR 53. II 5. komppania

Vahvuus 5 ups. 21 aliups. 175 miestä.


Alik. Alatalo, Pauli, III joukkueen 2. ryhmän johtaja lähetetty 2. Sota S:aan. - Tilalle määrätty korpr. Kukka, Veikko Viljam.

        Toteutettu säännöllinen päiväpalveluohjelma, jossa keskeisempänä harjoitus: "kk-joukkueella ja kahdella krh-ryhmällä vahvistetun kiv. koppanian eteneminen ryhmittyneenä peitteisessä maastossa."


JR 53. II pataljoona

Todettiin, että pataljoonan vahvuus oli 34 upseeria (+4), 109 aliupseeria (-40) ja 842 miestä (+- 0)

Pataljoonan palvelus: maasto- ja ammuntaharjoituksia.

Rajalla rauhallista.

22.6.1941

JR 53. II 5. komppania

klo 17.55 saapui yksikölle seuraava:

Puhelinsanoma.

Sota Saksan ja Venäjän välillä alkanut. Suomi Saksan liittolainen. Komppanioiden tehostettava vartiointia. Sotapäiväkirjan pito aloitetaan tällä päivämäärällä.

Käsk. Patl:n adj. Res.luutn. Veikko Hauru.

Antoi : Res. luutn. Hauru

Otti: Korpr. Leo Kolho

Heti edellä olevan puhelinsanoman yksikköön saavuttua antoi komppanian päällikkö luutnantti R a u m a käskyn, että sotapäiväkirjaa komppaniassa hoitaa allekirjoittanut komppanian kirjuri, korpraali Leo Kolho.

Komppanian upseerien ja aliupseerien sijoitus oli edellä mainittuna ajankohtana seuraava:

U p s e e r i t:

Komppanian päällikkö luutn. Rauma, Toivo Johannes
I joukk. joht.     

Komppanin päällikkö luutn.   Rauma, Toivo Johannes
I joukk. joht.                 - ” –    Sutela, Olavi Pellervo
II  - ” -                          - ” -     Pellinen, Jaakko Sakari
III  - ” -                         vänrk.  Hedman, Leo Aatos Juhani
IV -”  -                          - ” -     Nikka, Juhani

A l i u p s e e r i t:

Joukkueiden varajohtajat:

I joukk. Ylikers. Ekdahl, Fredrik Viljam
II - " -  Kers.       Pietarila, Taneli
III  - " - Ylikers.  Kälkäjä, Jaakko Arvid
IV - " - Kers.       Ollila, Jalmari

Ryhmän johtajat:

Komentoryhmä Alik.    Lauhikari, Evert
Kss-au                 -"-      Pesonen, Adolf, Viljam
Pst-ryhmä            -"-      Kälkäjä, Matti

I joukkue.

1.ryhmä            Alik.     Hanhisuvanto, Hannes
2.  -"-                 - " -      Holtinkoski, Anders, William Jaakko
3.  - " -               - " -     Järvinen, Rudolf
4.  - " -               Korpr.  Uusi-Illikainen, Iisakki

II joukkue

1.ryhmä            Alik.     Paukkeri, Mauno Johannes
2. - " -                - " -      Kelahaara, Salomo
3. - " -                - " -      Ritola, Aarne, Aukusti
4. -" -                 - " -      Tolonen, Elias

III joukkue

1. ryhmä            Alik.     Haanela, Eino
2.  - " -                - " -      Alatalo Pauli
3.  - " -               Korpr.   Piri, Eino Henrik
4.  - " -               Stm.     Vengasaho, Juho Aukusti

Toimitusjoukkue

Kompp. vääpeli    Kers.    Jurvansuu, Aarne Matti
Lääk. au                Korpr.  Parkkila, Eino Aleksanteri
  - " -                        - " -    Ervasti, Jalmari
Ase au                   Kers.    Keränen, Otto Veikko
Talous au               Alik.    Tuominen, Bruno Jalmari

Komppanian vahvuus 5 ups. 21 aliups. 172 miestä.



JR 53. II pataljoona

Klo 17.15 annettiin pataljoonalle E/Ryhmä J:stä seuraavanlainen puhelinsanoma: Saksan ja Venäjän välillä sota alkanut. Suomi Saksan liittolainen. Rajaa ei toistaiseksi saa ylittää, mutta varuilla oloa on tehostettava. Yksiköille annettiin seuraava käsky. 

Kello 18.19 saapui toinen puhelinsanoma: Armeijakunnan komentaja kenr.maj. Siilasvuo tiedottaa, että Saksan valtakunnan kansleri julisti maailmalla sotatoimien alkaeen Saksan ja Neuvostoliiton välillä Mustasta merestä Jäämereen. Samalla hän ilmoitti Suomen olevan liittolaisena tässä taistelussa. Käsken alaisia joukkoja olemaan jatkuvasti valmiina vastatoimenpiteisiin venäläisten hyökkäävän toiminnan varalta. Valtakunnan rajan ylittäminen toistaiseksi on jyrkästi kielletty.

Sodan alkaessa oli pataljoonan esikunta Kuusamon sk-talossa ja muut yksiköt telttamajoituksessa Saapunkijärven eteläpuolella olevalla kankaalla. Pataljoonan varustaminen oli vielä kesken, mm. ase- ja ammus puolella oli puutteita. 

Pataljoona oli koottu Pudasjärvella 11.6.1941. Sen miehistö ja aliupseeristo oli muutamia poikkeuksia lukuunottamatta Pudasjärveltä kotoisin. Upseeristo oli etupäässä Oulun sk-piiristä. Komentajana toimi aluksi majuri J.Louhimaa mutta juuri sodan alkamispäivänä otti majuri Evald Backman vastaan pataljoonan komentajan tehtävät.

Evald pataljoonan upseerit olivat: Upseeriston kokoonpano kokonaisuudessaan oli:
Pataljoonan esikunta
Komentaja majuri E Backman
Adjutantti luutn. E. J. Hauru
Lähettiupseeri luutn. P.Lämsä
Y upseeri luutn. S Asis
Talousupseeri luutn. R. Fr. Porkka
Lääkäri lääk.kapt. M. A. Oravainen
Jääkärijoukk. joht. luutn. L.E. Tiesmaa
Viestijoukk. joht. vänr. T. J. Hentilä
Pastori vänr, J. J, Karanko

Pataljoonan krh joukkue:
Joukk. joht. luutn. T. T. Reili                                   10./11 Pv:stä
     "    varajoht. vänr. Juutilainen / komenn. opetusupseeriksi

4 K. 
Kompp. pääll. jääk. kapt. L. A. Viitanen
Joukk. joht. luunt. A. U, Ronnaja
    - " -  luutn. J. H. Haila
    - " -  vänr. H. J. Huovinen
    - " -  vänr J. H. Haikala

5 K.
Kompp. pääll. luutn. T. Rauma
Joukk. joht. luutn. O. P. Sutela
   - " - luutn. J. S. Pellinen
   - " - vänr. E. Parviainen
   - " - vänr. L. A. J. Hedman

6 K.
Kompp. pääll. luutn. Fr. J. Jääskeläinen
Joukk. joht. luutn. P. J. A. Rydman
 
 - " -  vänr. J. R. Piuhola
  - " -  vänr M. P. Karjalainen
  - " -  vänr. E. P. Jussila

2. KKK
Kompp. pääll. kapt. U. T. Kananen
Joukk. joht. luutn. N. G. Talvinka
  - " -  luutn. J. K. Niemelä
  - " -   vänr. L. O. Jantunen
 Pst. joukk. joht. vänr. A. E. Jakkala

Ylilmääräiset upseerit:
Luutn. H. J. Piipari patl. erik:ssa
Vänr. J. H. Nikka 5. K:ssa
Vänr. J. P. Tervaskanto 2. KKK:ssa
Vänr. K. E. Holm 2. KKK:ssa

Se mieliala, joka pataljoonassa sodan alkaessa vallitsi, oli erinomainen. Käsitettiin, että nyt jos koskaan oli Suomi saava mahdollisuuden vapautua idän painajaisesta ja luoda suuren ja onnellisen tulevaisuuden korvaukseksi siitä verestä, joka oli vuotanut hangille ankarana talvena 1939-40.

Kesäkuu

 5 / JR 53

5053/9 Kpk


Kesäkuu

Yksikkö 50 53 perustettiin Pudasjärven Kurenalla Koskenhovilla 11.6.1941. Perustamisvaiheen aikana toimi yksikön päällikkönä J.S. P e l l i n e n. Seuraavana päivänä saapui yksikön päällikkö kapteeni V i i t a n e n. Yksikön vääpeliksi määrättiin kersantti Matti J u r v a n s u u.

13. - 14.6.41 siirrettiin yksikkö puukaasua käyttävillä kuormavauluilla Kuusamoon, jossa se majoitettiin Saapunkijärven eteläpuoleiselle rannalle telttoihin. Välttämättömimpien majoitusalueen järjestelyjen tultua suoritetuksi aloitettiin reservin ylimääräiset kertausharjoitukset asiaan kuuluvien päiväpalvelusohjelmin. Yksikön varustilanne alussa oli huomattavan puutteellinen. Niimpä saattoi nähdä miehiä harjoituksissa siviilivarusteissa ryhmänjohtajan komennellessa valkoinen siviililakki päässä ja valkoiset hellehousut jalassa. - Varustäydennyksiä saatiin kuitenkin vähän kerrallaan ja ne jaettiin luonnollisesti heti miehistölle.

Säännöllisin päiväpalvelusohjelmin ja varustilannetta täydennellen sujui elämä tasaiseen tahtiin kesäkuun 22. p:ään saakka.

Koskenhovi ja Seija äiti 21.6.2021


5./JR 53 sotapäiväkirja 11.6.41 - 6.3.42

5 / JR 53 

Sotapäiväkirja


Kirjoittanut alik. Leo Kolho.



Sisällysluettelo.

Luunt. Rauman käsky (alkusanat) 

Kiimasvaaraan 8

Makariela, Korpijärvi, Tuhkapatuna 12 - 15 

Rauman komppania (sijoitusluettelo) 16

Taistelu Kananasiten itä puolella 24

Sohjanan ylitys 31

Kokkosalmen taistelu 36

Lisäys edelliseen (vänr. Ervastin selostus) 

Kuolemankukkula 44

Vahvuuden muutoksista (liite N:o 1)  50 - 51

Louhen radalle 54

Luunt. Honkonen Kiestinkiin 58

Kolhoolikukkulan maastossa 63 - 85

Järvikannakselle 87

Eräitä yleishavaintoja n.s. motti vaiheen ajalta (Liite N:o 2) 87 - 88

Kangasvaaraan 93

Hanneliuksen motin luo 103

Takaisin Kangasvaaraan 113

Havaintoja helmikuun lopussa 1942 (Liite N:o 3) 136 - 137

Loppusanat


Luutnantti Rauman käsky.

Kun luutnantti Rauma määräsi allekirjoittaneen hoitamaan komppanian sotapäiväkirjaa, hän antoi ymmärtää, että hän haluaisi sen jättää esimiehilleen mahdollisimman huolellesesti laadittuna. Hänen antamansa käsky on minua velvoittanut niin, kuin vain voi velvoittaa todella esikuvaksi kelpaavan esimiehen käsky.

Tunnen tehtävässäni monella tavalla epäonnistuneeni. Ensinnäkin olen ollut täysin tottumaton. En ole milloinkaan nähnyt minkäänlaista sotapäiväkirjaa, eikä tälläisen tehtävän hoitaminen ollut suinkaan helppo saada asiallisia ohjeita. Ainoa ohje, jota olen yrittänyt noudattaa on ollut kirjassa "Reserviupseeri" lausuttu neuvo: "...siihen merkitään aikajärjestyksessä kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla merkitystä sotatoimille tai niiden myöhemmälle arvostelulle."

Tämän ohjeen noudattaminen on mahdotonta ilman laajan ja oikeisiin tietoihin perustuvan aineksen hankkimista. - Luutnantti Rauman ajatus oli, että komppanian taistelulähettiupseeri tekisi alustavat merkinnät tapahtumien kulusta ja ajoista, niin että koko päiväkirja voitaisiin rakentaa näiden tietojen pohjalle. Taistelujen melskeessä on tämä - sotapäiväkirjalle perustuvaa laatua oleva työ - jäänyt tekemättä. Sen johdosta on ollut pakko tyytyä vain joukkueenjohtajien ja eräiden muiden sellaisten haastattelemiseen, joilla on ollut tilaisuus yhtenäisemmin seurata taistelujen kulkua. Nämä haastattelu olen pikakirjoituksella merkinnyt ja saanut sillä tavalla kokoon sekavan konseptin. -Olihan konseptia mahdoton saada aikajärjestykseen, kun yksi tiesi yhden, toinen toisen ajan asioita.

Pahimpia puutteita päiväkirjassa tiedän olevan komppanialle annettujen käskyjen puuttuminen. En ole onnistunut saamaan ainoatakaan paperilippua, joka olisi sisältänyt komppanialle kirjallisesti annetun käskyn. Suulliset käskyt ovat harvoin täsmällisiä, eivätkä säilytä alkuperäistä muotoaan. Käskyt selvinnevät kuitenkin pataljoonan sotapäiväkirjasta, samoin kuin taistelujen maastosuhteet, joita en ole paljoakaan selostanut peläten liiallista lujuutta. Asemasodan ajalta merkinnät peräti puutteelliset. Sen ajan selvittämisessä olen varsin kiitollinen kornetti L a u r i l a l l e ja vänrikki L a m m i s e l l e, jotka ovat antaneet yksityisen päiväkirjat käytettäväkseni.

Koko ajan päiväkirjan hoitamistani huomattavasti haitannut se, että komppanian kirjurina on minulla ollut paljon työtä sinä niinä aikoina, jolloin haastateltavat ehkä olisivat olleet vapaina. Asemasodan aikana on "paperisotaa" enemmän ja siksi toimistosta erillään elävän komppanian seuraaminen vaikeaa. Suotavaa olisikin, että vallan asemasodan aikana joku komppaniassa ottaisi sotapäiväkirjan hoidettavakseen. Komppaniamme kohdalla pitäisin siihen sopivimpana kornetti Laurilaa. Käsitykseni perustan hänen päiväkirjastaan tekemiini havaintoihin.

Olen kiitollinen pataljoonan komentajalle siitä, että hän on myöntänyt minulle loman tämän päiväkirja-aineksen selvittämiseen ja puhtaaksi kirjoittamiseen.

Saatettuani päiväkirjan nyt suunnilleen aikansa tasalle tunnen tyydytystä siitä, että olen jollakin tavalla saanut täyttää käskyn, jonka luutnantti Rauma minulle antoi, Hän ei - velvollisuutensa loppuun asti täyttäneenä - ole enää työtäni vastaanottamassa, mutta hänen esikuvallinen muistonsa on velvoittamassa.

Pudasjärven Yli-Livolla maaliskuun 7. päivänä 1942.

Alikersantti Leo Kolho



Kaikesta päätellen Leo Kolho on ollut varsin tunnollinen mies. Kun aloin 2012 etsimään Evertin komppanian sotapäiväkirjoja, ei odotukset olleet kovin korkealla. Olin lukenut jostakin, että usean Kiestingissä motissa olleen komppanian sotapäiväkirjat olisivat tuhoutuneet siellä vallinneiden olosuhteiden vuoksi. Evertin komppanian sotapäiväkirjat olivatkin arkistossa ja vielä todella hyvin puhtaaksi kirjoitettuna. 

Googlesta löytyy jotain tietoja Leo Kolho -nimisestä henkilöstä mutta en ole varmistanut, onko kyseessä sama henkilö, joten en laita niitä tietoja tähän.

Konttikirjuri Leo Kolho lainattiin pataljoonan esikuntaan 16.3.1942 "Rauta-Paavon" (ylikers. Rautamäen) jouduttua sairaalaan. Puhtaaksi kirjoitetut 5. komppanian sotapäiväkirjat loppuvatkin tähän päivämäärään. 

Arkistosta puuttuu 5. komppanian sotapäiväkirjat kokonaan ajalta 16.3.1942 - 25.5.1943.  5. komppanian sotapäiväkirja, joka alkaa päivästä 26.5.1943 on käsinkirjoitettu kuten yleisesti komppanioiden sotapäiväkirjat ovatkin.


Kiestingin motti elokuu 2022

Kävin elokuussa 2022 Kiestingin motissa viemässä Evertin muistolaatan. Taitaa kulua useampi vuosi tai vuosikymmen, ennen kun pääsemme jällee...