Kiestingin motti elokuu 2022

Kävin elokuussa 2022 Kiestingin motissa viemässä Evertin muistolaatan. Taitaa kulua useampi vuosi tai vuosikymmen, ennen kun pääsemme jälleen etsimään sotavainajia Venäjän puolella. 

Venäläiset olivat edellisen käyntini jälkeen tehneet etsintöjä. He olivat löytäneet ukrainalaisen neuvostotaistelijan jäänteet. Paikalle oli tehty muistolaatta.

"Skripnichenko Pavel Petrovich. Syntynyt 1921
Alkuperäinen: Ukrainan SSR, Stalinin alue, Kramatorskin piiri, Novo-Raiskoen kylä.
Isä - Skripnichenko Pjotr ​​Lukich.
Perheosoite: Makeevka, Neuvostoliiton siirtokunta, talo nro 141, apt. 32.
Palveluspaikka: 80 moottoroitu kivääriprikaati, ml. luutnantti, sijainen com. PTR-yritykset.
Kadonnut 5.7.1942."

https://m.vk.com/wall-11342719_10341

Evert talvisodassa Kuhmon rintamalla

 Talvisodasta on nyt 85 vuotta. Evertin komppanian sotapäiväkirjat päiväkohtaisesti toisessa blogissa.

Jalkaväkirykmentti 25. I pataljoonan 2. komppania talvisodassa

Loppu sanat.

 Pudasjärveläisen pataljoonan osalle eivät ole tulleet sellaiset uroteot, jotka olisivat herättäneet yleistä huomiota. Onhan koko Kiestingin suunnan sotaretki ollut korpisotaa, jonka suorittajat ovat olleet "tuntemattomia sotilaita." Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että pataljoona olisi ollut helpolla.

Heti rajan ylityksestä lähtien on sotaretki ollut yhtenäistä sisukasta ja määrätietoista voimainponnistusta. Ken on katsellut Pudasjärven pataljoonaa vaikkapa vain tietöissä Vienan korvessa, tahi ponnistelemassa hevostensa kanssa kuormastoineen tiettömillä taipaleilla, on todennut, että se on ollut suoritusta, johon pystyvät vain miehet, jotka ovat saaneet jokatalviset kertausharjoitukset Pohjolan suurilla metsätyömailla. Tämä sukupolvien perintönä siirtynyt tottumus taisteluun koskemattoman luonnon keskellä on tehnyt pataljoonan erikoisen soviaaksi sellaiseen korpisotaan, joka sen osaksi onkin joutunut.

Samalla aikaa, kun toiset ovat voineet ilmoittaa suurista voitoistaan, on tämä pataljoona saanut kulkea rasittavasta taisteusta toiseen. Työ on näyttänyt tuloksettomalta, mutta raskaat uhrit se on vaatinut.

Pudasjärven pataljoona onkin kuluneiden kuukausien aikana luonut itselleen omalaatuisen historian, joka epäilemättä puoltaa paikkaansa minkä mainetta niittäneen joukon rinnalla tahansa.

Tämän historia-aineksen kerääminen on tärkeää. Siihen on velvoittamassa sekä niiden miesten muisto, jotka ovat taisteluissa kaikkensa antaneet että tulevat polvet, joita ajatellen nämä uhrit on annettu.

Tällainen keräystyö tulisi suorittaa heti tuoreeltaan ja mahdollisimman suurella huolella. Se, mikä tänään tuntuu arvottomalta ja jokapäiväiseltäkin on viiden vuoden kuluttua vanhaa ja kymmenen vuoden perästä unohtunutta. Kun uusi sukupolvi jo parin vuosikymmenen kuluttua lukee näitä asioista historiana, ihmettelee se kaikkea aivan samalla tavalla kuin me silloin, kun astuimme rajan yli kovia kärsineeseen Vienan korpeen.

Olisi varsin suotavaa, että pataljoonan historiassa esiintyisivät tärkeimmän aineksen ohella myöskin sellaiset seikat kuin kuvaus Kiimasvaaran kasarmin pihalla pidetystä juhlahetkestä, jolloin Vienan asukkaat ensi kerran olivat suomalaisten soturien vieraina Suomen lipun kohotessa lipputankoon. Väärin olisi, ellei siitä kantautuisi korviin Vienan vaimon itkuvirren hyrinä ja kuvastuisi suomalaisia tervehtivän, 94 -vuotiaan Moisein Iivanan hahmo, miehen, joka ainoana kylän asukkaista uskalsi jäädä Palovaaran laelle suomalaisten tuloa odottamaan ja heidät tavatessaan ilosta itki. Osansa ansaitsee myös Vienan omalaatuinen luonto koskemattomine korpipolkuineen ja kurjine kylineen sekä kalarikkaine järvineen. Onhan se ollut koko ajan luomassa jykevät kehyksensä kaikelle tapahtuneelle. - Nämä ja monet muut paljon keskeisemmätkin asiat ovat nyt jo unhoon painumassa, vaikka aikaa ei ole kulunut tämän enempää.

Jos edellä olevat sivut suovat valaistusta erään komppanian vaiheisiin ja kykenevät tarjoamaan käyttökelpoista ainesta pataljoonan historiaa varten, täyttävät ne mielestäni tarkoituksensa. Monta puutetta tiedän siinä olevan, vaikka toisaalta olen monin paikoin edennytkin luvattoman laajalle komppanian sotapäiväkirjaa ajatellen.

__________

Digitaaliarkistossa 5./JR 53 sotapäiväkirja jatkuu 

26.5.1943 - 25.11.1943 Digitaaliarkisto (narc.fi) 

26.11.1943 - 4.8.1944 Digitaaliarkisto (narc.fi)

5.8.1944 - 18.11.1944 Digitaaliarkisto (narc.fi)

16.3.42.

 9.00 ruokailu

10.00 - 16.30 Koko komppanialla Tapparan vastaiskuladun aukaisu neliladuksi ja tämän yhteydessä kertauksena suuntaryhmän ja latuosaston toiminta.

17.00 Ruokailu

Tällä päivämäärällä lainattiin allekirjoittanut konttikirjuri pataljoonan esikuntaan "Rauta-Paavon" (ylikers. Rautamäen) jouduttua sairaalaan. Iltapäivällä saapunut rykmentin kirjelmä, joka koski 1905 syntyneitä sai elovainiot ja siitä syystä päättyy tämä sotapäiväkirjakin allekirjoittaneen osalta tähän.

_________________________________

15.3.42.

 I joukkue alistettiin kuudennelle komppanialle joka oli majoitettuna kanttiini "Kangastuksen" luona. 

Päivä kului hiihdon merkeissä.

14.3.42.

 Saunomista ja joitakin miehiä jäitä nostamassa.

13.3.42.

 Ryhmittäytymisharjoitus kovassa pakkasessa. Iltapäivällä kiväärien tarkistusammunta 300 mtr:n matkalta.

12.3.42.

 Palveluksen määrännyt pataljoonan puhelinsanoma:

Puhelinsanoma.    11.3.42.

läh. 5050
Vast. ottaja 5053

Päiväpalvelus 12.3.42.
Aamupäivällä yksiköt tulevat seuraamaan rykm. hiihtokilpailuja. Iltapäivällä yksiköt järjestävät jäännoston sekä lopuilla miehillä vastaiskulatujen aukaiseisen. Hiihtäjät ovat vapaat palveluksesta. Tarkka-ampujilla iltapäivällä oma erikoiskoulutuksensa alkaen klo 14.00.

Käskystä:
Läh. ups.
Luutn. V. Heinonen

11.3.42.

 Komppania kokonaisuudessaan polttohonkia keräämässä tulevan kelirikon varalle.

10.3.42.

 Aamupäivällä pataljoonan komentajan tarkastus majoitusalueella.

Iltapäivällä kenraali S i i l a s v u o n  tarkastus Ison Rautatiejärven itäpäässä.

Aamupäivällä, pataljoonan komentajan käydessä tarkastamassa majoitusaluetta, oli komppania hiihtämässä vastaiskulatuja.

9.3.42.

 Komppanian rokotus lavantautia vastaan Korpilinnalla.

Iltapäivällä aseiden puhdistusta ja asetarkastus.

8.3.42.

 Pataljoonan hiihtokilpailut, joihin komppaniasta osallistui 15 parasta hiihtäjää. - Komppania voitti ainoastaan KKK:n joka jäi viimeiseksi. Mieskohtaisista tuloksistakaan ei komppania voi - ikävä kyllä - mainita. Huonoihin tuloksiin lienee osaltaan vaikuttanut se, että komppanian hiihtojoukkue oli koottu etupäässä vanhemmista miehistä, mutta turhaan raukesivat myöskin komppanian päällikön nuorekkaat ja innokkaat ponnistukset.

(Kulunut viikko meni yleensä hiihdon merkeissä, vallankin vastaiskulatujen hiihtämisessä.)

Klo 14.00 kokoontui pataljoona Korpilinnan edustalle valan vannontatilaisuuteen. - Tilaisuudessa oli mukana myös torvisoittokunta ja rykmentin komentaja toimitti tarkastuksen. - Nuoret upseerit vannoivat upseerivalansa.

7.3.42.

 Saunominen ja suksien tervaus.

6.3.42.

 Komppanian hiihtokilpailut, joissa hiihdettiin noin 7 km:n matka seuraavin tuloksin:

1. Korpr. Körkkö, Arvid                 33.04        III joukk.
2. Vänr. Rainio, Reino                    33.28        
3. Alik. Juntunen, Yrjö                   33.45        III - " -
4. Stm Lohvansuu, Kustaa             33.50        II - " -
5.   "  Pesälä, Matti                         35.01        I - " -
6. Alik. Kukka, Veikko                  35.31        I  - " -
7. Vänr. Jolanki, P.                         35.47        I  - " -
8. Stm Karvonen, V.                      36.03        III - " -
9.    "   Kortejärvi, Joona               36.09          I  - " -
10.  "  Marikainen, Kaarlo            36.19           I  - " -
11.  "  Pönkkö, Viljam                   36.26        III  - " - 
12. Korpr. Karppinen, Pauli          36.26        Kom. ryhm.
13. Kers. Kelahaara, Salomo         36.46        I joukk.
14. Stm Pietarila, Tuomas             37.27        Kom. ryhm.
15. Korpr. Lapinlampi, Nesrori    37.36         II joukk.

Iltapäivä oli vapaata.

Kuva todennäköisesti päivän hiihtokilpailujen mitalikolmikosta. Lumipukuisista taistelijoista keskellä voittaja korpr. Arvid Körkkö, toinen vänr. Rainio Reino ja kolmas alik. Yrjö Juntunen.

Jos jollakin on parempaa tietoa kuvan henkkilöistä niin voisi kommentoida. 

Valokuvan omistaa Marko Tolonen 

5.3.42.

 Taisteluammunta ensin upseereille ja sen jälkeen komppanialle.

4.3.42.

 Suljetun järjestyksen harjoitus.

3.3.42.

 Juhlia Korpilinnassa.

2.3.42.

 7.30 upseeriammunnat.

8.00 rykmentin komentajan tarkastus Ison Rautatiejärven jäällä järven itäpäässä. Kunniamerkkejä jaettiin eräille I pataljoonasta siirretyille miehille.

- Tarkastuksen aikana lensi eräitä viholliskoneitakin, jotka eivät olleet näyttäytyneetkään pitkiin aikoihin. 

Tarkastuksen jälkeen siirtyi komppania omaan palvelukseensa ampumaradalle suorittamaan aseiden tarkistusta.

Illalla juhlat Korpilinnalla.

1.3.42.

Jumalanpalvelus Korpilinnalla.

Ennen jumalanpalvelusta oli upseereille pataljoonan komentajan puhuttelu, jonka jälkeen upseerit siirtyivät Ison Rautatiejärven jäälle suljetun järjestyksen harjoitteluun.

16.00 Suljettua järjestystä aliupseereille kapteeni Sintosen johdolla.

Liite N:o 3 5/JR 53 sotapäiväkirjaan.

 H a v a i n t o j a   h e l m i k u u n   l o p u s s a  1 9 4 2.

Komppanian vahvuus. 

Komppanian vahvuus loka - helmikuun aikana selviää seuraavasta:

Tässä yhteydessä on mielenkiintoista luoda lyhyt katsasus alkuperäiseen Rauman komppaniaan, jonka sijoitusluettelo esitettiin 19.7.41. Silloin oli komppanian vahvuus 5 ups 21 aliupseeria 145 miestä.

16.1.42 täytetttiin sodan 1941 - 1942 muistomitallin esityslista. Tätä esityslistaa seurailemalla olen todennut, että haavoittumattomina säilyneinä alkuperäisiä Rauman komppanian miehiä ei nykyisin ole rivissä muuta kun seuraavat:

Komppania:

Kers. Kelahaara, Salomo
Alik. Virkkunen, Frans

Korpr. Karppinen, Pauli
 - " - Lapinlampi, Nestor Jalmari
Stm  Keränen, Eino Jalmari
 "  Kuukasjärvi, Kalle
 "  Kälkäjä, Kalle Aukusti
 "  Liekola, Kaarlo
 "  Liekola- Puurunen, Eino
 "  Marikainen, Kaarlo Johannes
 "  Orreveteläinen, Olavi Eemeli
 "  Parkkinen, Lassi
 "  Pesälä, Matti
 "  Pönkkö, Viljam
 "  Räisänen, KAarlo Johannes
 "  Takkinen, Aksel Abiel
 "  Vähäkuopus, Kalle Aukusti

Töpinä:

Kers. Keränen, Otto Veikko            ase-au
Alik. Kiminki, Viljam                    Lääk-au

Alik. Kälkäjä, Matti                        Kompp.vääp.
 - " - Kolho, Leo                            Kirjuri
Korpr. Lasanen, Kaarlo, Aukusti    Ajomies
  - " -  Manninen, Adam                   Muonittaja
Stm Alatalo, Kalle                            Muonan kuljettaja
  "  Alatalo, Otto                                Ajomies
  "  Honkanen, Matti                        Ajomies
  "  Huhmasniemi, Vilho                    Ajomies
  "  Lehtola, Herman                        Postimies
  "  Piri, Vihtori                                Suutari
  "  Vikström, Armas                        Ajomies
  "  Vähäkuopus, Kalle                        - " -

Alkuperäisestä tst-vahvuudesta on siis jäljellä haavoittumattomina 2 aliupseeria ja 15 miestä. Alkuperäisestä kirjavahvuudesta on jälkjellä 6 aliupseeria ja 26 miestä.

Johtuen komppanian vähäisestä vahvuudesta on asemasodan aikakin muodostunut komppanialle melkoiden rasittavaksi. Lepoaika vartiovuorojen välillä on jäänyt useasti peräti lyhyeksi, kun vartiopaikkoja on leveällä alalla paljon ja miehiä vähän. Näin ollen ovat nekin päivät, jotka ovat jääneet kokonaan vaille päiväkirjamerkintääkin, olleet komppanialle täysin kuormitettuja ja työn täyteisiä aikoja.

   X   X   X

Mainittakoon lopuksi jotakin joutohetkien ajan vietosta. On ymmärrettävää, että varsin monipuolista ei harrastelu tällaisissa oloissa voi olla. Kesällä oli kalastus vilkkaan harrastuksen kohteena, vaikka pyydyksistä ei ollut tietoa ja veneistä luonnollisesti vieläkin kovempi puute. Karjalan kalarikkaat järvet osoittivat kuitenkin harvinaista "vieraanvaraisuutta" pyydyksettömiäkin kulkijoita kohtaan. 

Samat järvet tarjosivat myös virkistäviä uintitilaisuuksia ja viihtyisiä saunarantoja.

Erikoisen harrastelualansa muodostivat myös erilaiset muistoesineet. Ensimmäisiä tällaisia olivat Makarielan järven rannalla valmistetut tuohikirkit, pienet rasiat. Siellä syntyi myöskin kontti, joka sittemmin oli uskollisesti kirjurin selässä ja jonka johdosta hän konttikirjurin nimen saikin. Näitä esineitä seurasivat Kananaisten lähellä ja myöhemmin valmistetut alumiinisormukset, joita on tehty pitkin aikaa myöhemminkin. Asemasodan aikana alettiin valmistaa peltitulppia ja rannerenkaita. Niihin saatiin ainetta Stukien pudottamista polttoaineen vara-astioista. Tuppi- ja rannerengasmestareina esiintyivät komppaniassa erikoisesti suutari, stm Sakari S ä r k e l ä ja keittäjä, stm Reino K ä l k ä j ä sekä postimies stm Herman L e h t o l a.

Valmistettujen esineiden suhteen oli havaittavissa huomattavaa kehitystä harrastelijoitten perehtyessä työhönsä. Epäilemättä tulevat tällaiset esineet vielä vuosien perästä olemaan mieluisia muistoesineitä Kiestingin suunnan sotaretkestä.

28.2.42.

 Majoitusalueen kuntoon laittoa.

27.2.42.

 Kapteeni Terhon komppania otti vastaan komppanian puolustuslohkon klo 10.00, jonka jälkeen komppania joukkueittain siirtyi uudelle majoitusalueelle virkistäytymään pitkän ja raskaan, yhtämittaisen etulinjassa olon jälkeen.

Uudessa paikassa tapahtui majoitus telttoihin, jotka pitkäaikaisen korsuissa asumisen jälkeen tuntuivat melko kylmiltä. Tämä asia korjaantui myöhemmin sillä, että 4. komppaniasta lainattiin telttoja niin, että saatiin kaksi telttaa päällekkäin. 

26.2.42.

 Töpinä valmisti komppanialle majoitusalueen kuntoon Ison Rautatiejärven (=Pitkäjärven) eteläpuolelle. Komppaniassa järjestelyä edessä olevaan lepoon siirtymistä varten.

25.2.42.

 I pataljoonan upseerit tutustumassa asemiin ottaakseen myöhemmin vastaan komppanian puolustuslohkon. 

19.2 - 24.2.42.

 Komppania entisissä asemissa. Rauhallista koko rintamaosalla.

Luutn. Tiesmaan haavoittumisen jälkeen toimi komppanian v.a. päällikkönä ensin korn. Laurila ja sitten 4. kompp. komennettuna vänrikki R a i n i o.

19.2.42.

 "Aamupäivällä kävi majuri Haahti ja iltapäivällä rykmentin komentaja. Kaikki ennallaan." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

18.2.42.

 "Aamulla ennen päivän valkenemista lähdin eteen korpr. Lehmikankaan kanssa. Rauhallista. Järjestän tuliasemien paikat. Takaisin komentopaikalle. 

Noin 8.30 alkoi kuulua keskityksen jälkeen kiihkeään kivääritulta. Hälytän poikia asemiin. Miehiä juoksee Sukkulalta. Haavoittuneita. Tilanne sekava. Lähden eteen määräyksenä ottaa yhteyttä komppania Sariaan. Oikealla valmistaudutaan lähtöön. Puhelimella tullut määräys vetäytyä. Evakoimme aseet, puhelimet ym. Toinen linja miehitetään. Aukot suletaan esteestä. Jälleen rauhallista. Tykistömme ampuu Sukkulan isäntiä." (Vänr. Lammisen päiväkirja.)

T a p p i o t:

Kadonneet:

Stm. Kuukasjärvi, Juho

Stm. Paananen, Arvo

Jääneet Sukkulakukkulalle vetäydyttäessä. Heidän kohtalostaan ei varmoja tietoja.

Haavoittuneet: 

Stm Kilpeläinen, Frans Fredrik

- " - Pitkänen, Antti

17.2.42.

 "N. klo 6.30 alkoi tykistö keskityksensä, samoin krh. 6.55 meni Laurila läpi esteestä. Parin tunnin kuluttua ilmoitus : Sukkulalla meikäläiset (Vänr. Rainio, luutn. Vihma ja vänr. Paarma joht.) Puolen päivän aikaan lähtö eteen uudelle linjalle. Raivaustyöt aloitettiin. Ryssä keskitti, pari haavoittui. Luunt. Tiesmaa hiihti ansakenttään ja haavoittui. Laurila tilalle, minä varmistusosaston johtoon. - Raskaita tunteja. Miehistö janttautui y.m. Yö komentokorsussa." (Vänr. Lammisen päiväkirja)

"Klo 6.55 lähdin osasto Laurilana varmistamaan Jortin ja Sukkulakukkulan välistä kannasta. H valmistettiin tykistöllä. Tehtävä onnistui. H-osasto onnistui myös. V-osastoni saavuttua paikalleen lähdin partioon ja olin mennä ryssän suuhun Sukkulakukkulan takana. Palasin takaisin ja asetin varmistuksen. Kukkula oli hallussamme 17/18 p:n välisen yön." (Korn. Laurila.)

T a p p i o t :

Haavoittunut: 

Luunt. Tiesmaa, Lauri

Stm Virranniemi, Iivari

Hiihtäneet omiin ansoihin.

16.2.42.

 Majuri Backman hyvästelemässä töpinöitä, joille piti puhuttelun EjP:lla ja puristi joka miehen kättä.

"Komppanian päällikön käskunjako illalla. Varmistusosasto Laurilalle 5 miestä ynnä alikersantti Peltomaa. Sissimuonaa. Lumipukujen y.m. jakoa." (Vänr. Lammisen päiväkirja)

15.2.42.

 Majuri Backman hyvästelemässä pataljoonaa.

14.2.42.

 Majuri Backman´in jäähyväiset rykmentissä.

13.2.42.

 Uusi pataljoonan komentaja kävi tarkastuskäynnillä töpinöissä päin. Kävi EjP:llä, ehkä jossain muuallakin. Ei kuitenkaan meillä.

11.2.42.

 Kapteeni Keravuori pataljoonan komentajaksi.

9.2.42.

 Vedenkuljetusastioita hankittiin. Edessä ei erikoista.

8.2.42.

 Komppania siirtyi Lakivaarasta noin kilometrin verran Isolle Lakivaaralle päin lähelle linjaa. (Sukkulakukkulan kohdalle) . Uudessa paikassa olivat korsut tilavammat kuin edellisissä paikoissa. Se sai aikaan yleistä tyytyväisyyttä uuteen paikkaan. Veden saanti oli vain hankalaa. Sitä oli pakko ajaa pitkäjärvestä, töpinän luolta. Postimies saa urakakseen myös "vesipöselöitten" kuljettamisen.

7.2.42

 Edessä ei erikoista.

Moninaisten miehistövaihdosten jälkeen, josta edellisten viikkojen aikana on mainittu, on vahvuus seuraava:

Komppania            3    15    75    93

Töpinä                            3    16    19

Lomalla                                   4    4   

Kenttäsairaalassa     ________1__1

Yhteensä                 3    18    96    117

6.2.42.

 Taaskin vahingonlaukaus. Stm. Husso, Taavetti oli tuonut kp:n korsuun korjattavaksi, kun aseeseen oli tullut jokin häiriö. Husso oli poistanut aseesta lippaan ja kun liikkuvat osat olivat takana, hän oli sen varmistanut. Alikersantti Peltomaa, Martti oli ryhtynyt asetta tarkastamaan, vilkaissut ensin patruunapesään, mutta kun ei siellä mitään näkynyt, oli laskenut varmistimen ja päästänyt liikkuvat osat eteen. Tällöin oli ase lauennut ja kuula lävistänyt Husson vasemman jalkaterän. (Asiasta laaditun pöytäkirjan mukaan.)

2.2.42.

 Kotiutettavien toinen erä matkalle. Siihen kuului täydennysmiehiä ja I patl:sta siirrettyjä.

Alik. Heikkilä, Antti, alik. Leskinen Johannes, alik. Mäkipää, Matti, alik. Sipilä, Erkki, Korpr. Latvakoski, Nikolai Aleksander, stm Korvela, Ilkka, Lehtonen, Toivo Viljam, stm Uusitalo, Johan Matias.

Kaikki neljä alikersanttia oli sellaisia, jotka olivat saaneet ylennyksen vähän ennen kotiutttamista sen johdosta, että olivat osallistuneet kolmeen sotaan.

"Ryssät partioivat meidän pataljoonan molemmin puolin." (Vänr. Lammisen päiväkirjamerkintä.)

H e l m i k u u 1.2.42.

 Iltamyöhällä tapahtui vahingonlaukaus asemissa. Sotamies Lairi, Väinö oli polkaisemalla painanut kp:n liikkuvat osat taakse sillä seutauksella, että ase laukesi Lairin toisen käden ja oikean poskilihaksen lävistäen.

31.1.42.

 Vanhat ikäluokat (1897 - 1904 syntyneet) kotiutettu. Ainoastaan pitkäaikaisimmat jäivät kuljetusta odottamaan. Tämän päiväisessä kuljetuksessa lähtivät seuraavat komppanian alkuperäiset miehet: Vääp. Ahonen Matti, korpr. Manninen-Kinnunen, Arvi korpr. Rytinki, Arvid Kustaa, stm Illikainen Aukusti Jaakkola , Sakari Vilho, Keränen, Kalle, Kinnunen Lauri Herman ("Kinnu-Manne"), Pesälä, Kalle, Piira, Johannes, Pintamo, Artturi, Pätsi Juho Aukusti, Takaharju, Pauli Johannes, Vähäkuopus Juho.

Seuraavat I pataljoonasta siirretyt:

Alik. Haukivaara, Oskari, stm: Jaakkola, Juho Aukusti Säkkinen, Sihveri Edvard, Särkiaho, Väinö, Tuovila, Juho Emil, Törmänen, Kalle.

Komppanian vääpelin, vääp. Matti Ahosen tultua kotiutetuksi, määrättiin komppanian vääpelin tehtäviä hoitamaan alik. Matti K ä l k ä j ä.

26 - 31.1.42.

 "26.1.42 Joukkueeni otti vastaan "tissin" puolustuksen. Täällä on ryssä lähimpänä koko Kangasvaarassa, vain noin 60 - 70 m päässä omista asemistamme on myös ruskilla montut ja vieläpä korsujakin. Röyhkeästi se sieltä keittelee hapankaaliaan, että savut näkyy vallan reilusti. Tuo korsu on liian lähellä oman tykistömme tuhottavaksi ja notkossa, ettei taas piiskatkaan saa sitä kuritettua. Iivana liikkuu matalana, ettei juuri näe muuta kuin vähän lakin piippaa. Melko hiljaa se on ollut tähän asti, joskus turauttaa sarjan pk:lla t.m.s.  Kranaatteja ei ole antanut. Me olemme antaneet vähän joka lajia." (Korn. Laurila.)

23 - 26.1.42

 Joukkue reservissä. Saunottiin ja käytiin erilaisissa töissä, m.m. rakennettiin uutta saunaa. - Korpilinnassa" (lottien kanttiini) on järjestetty monina iltoina illanviettoja. Miehet ovat olleet tyytyväisiä siitä. Matkan ajavat hevosella, joka tekee koko käynnin rekiretkeksi.# (Korn. Laurila.)

24.1.42. - " Klo 5.00 - 6.00 välillä herätettiin minut katsomaan taivaanrannalla kelluvaa valoa. Ryssän kiintopallo suunnassa 51.00. Se liikkui pohjoista kohti sekä sammui välillä. Hävisi n. 6.30 paikkeilla." (Vänr. Lammisen päiväkirja.)

19. - 21.1.42

 "Joukkue Kangasvaaran oikealla puolella asemissa. Hiljainen paikka ja helpompi miehille. Teimme esteratsuja. 21.2.41 olin komennuksella Kiestingissä. Toimme uutta, nuorta voimaa. (Komppaniaan saatiin 13 alokasta, oikeammin nuorta sotamiestä)

16.1.42

Suoritettiin miehistövaihtoa I ja II pataljonan välillä. Komppaniasta siirrettiin kaikki 1916 syntyneet ja nuoremmat I pataljoonaan. Sieltä saatiin vanhoja miehiä suunnilleen vastaava määrä tilalle. Tässä vaihdossa menetti komppaniamme aliupseereja enemmän kuin sijalle sai. Vaihto käsitti noin kolmekymmentä miestä.

X    X     X

2.1.42.

 "Tulimme reservistä Hamara 2:een."
            (Vänr. Lamminen.)

Tähän aikaan olivat joukkueet vähän erillisisnä. Tarkkaa selvää eri joukkueiden sijoituksina näinä aoikoina en ole onnistunut saamaan, sillä "paperisota" alkoi vuoden vaihteen aikana kiihtyä sellaiseen vauhtiin, että ei ollut juuri muuhun aikaa.

Joko tammikuu on jokseenkin köyhää tapahtumista. Korn. Laurilakin on jättänyt päivittäiset muistiinpanonsa ja puolustelee 19.1.42 laiminlyöntejään seuraavasti: (Tämän puolustuksen suojaan yritän minäkin, sotapäiväkirjuriparka piiloutus.)

"Kun tätä ehkä josku jäljestäpäin luen, niin varmaan tuntuu, että vähänpä oli muistiinpantavaa. Mutta nyt voin hyvällä syyllä merkitä, että kuka sitä mitä jokapäiväsimmistä asioista viitsii muistiinpanoja tehdä (sotakin, varsinkin puolustus, tuntuu jokapäiväiseltä). - Ryssä ei ole viimeksi kuluneina parina viikkona tässä kohtaa edes näyttäytynyt. Olemme tehtneet töitä t.s. varustelleet. Komppaniassa on tapahtunut miehistömuutoksia. - Joukkueessani on kaksi korpraalia ylennetty alikersanteiksi (Heikkilä ja Mäkipää.

X    X    X

Vänr. Lammisen muistiinpanot edellä mainitulta ajalta ovat seuraavat:

11.1 Muutimme reserviin. Ryssän heittimet toiminnassa.

14.1. Tulimme "Peura 2:een". VAstoinkäymisiä.

16.1. Lisää miehiä. Elämä alkaa järjestyä.

X    X    X

1942. T a m m i k u u.

  Viime vuoden lopulla seurasin pääasiassa korn. Laurilan päiväkirjaa. Erikoislaatuisen uudenvuodenyön kuvaamisenkin jätän hänelle:

"Entä uudenvuoden yö! Juhlatuntua oli jo illalla. Sitä toivat ylimääräiset ruo'at, pieni viinitilkka j.n.e. Jokainen tietysti teki mielessään jonkinlaisen tilinpäätöksen. Mitä se osoitti kunkin kohdalla? - - - - - - -

Klo 24.00! Silloin oli Vienan korpi varmaan ensi kerran uudenvuodenyönä niin teräksinen, rauhaton, niin pauhua täynnä. Tuona kellonlyömänä jokainen putki ja jokainen piippu lähetti ilmojen halki armottoman uudenvuodentervehdyksensä vuosisatasita vainolaistamme kohti. Valojuovat halkoivat tähtikirkasta taivaankantta. Korsujen luota kuului Pohjolan miesten virittämä laulu. Vapaa mies vapaassa maassa otti vastaan vuoden 1942. Tuntemattomana se oli edessämme, mutta pelotta astuttiin kynnysen yli."

29.12 - 31.12.41.

 Nämä vuoden viimeiset päivät ovat ilmeisesti sujuneet varsin tasaisessa ja rauhallisessa tahdissa niin linjoilla kuin toimistossakin. Kornetti Laurila on unohtanut tehdä mitään merkintöjä päiväkirjaansa. Allekirjoittaneen päiväkirja osoittaa toimistossa käydyn tavan mukaista "paperisotaa" tasaiseen, joskin vilkkaan puoleiseen tahtiin. 

27.12.41.

 "Aamulla otin vastaan kompanian päällikön tehtävät. Luunt. Tiesmaa lähti lomalle. Päivä meni muuttopuuhassa. Luunt. Jääskeläinen tuli Kangasvaaraan ja minä siitä oikealle." (Korn. Laurila.)

Komppanian paikka on - kuten kuvauksestakin ilmenee - Sukkulakukkulan ja Kangasvaaran välisessä maastossa, jossa komppania on jo aikaisemminkin ollut useampaan kertaan.

26.12.41.

 "Tapaninpäivä ja torstai. Ei ajeltu Tapania. Kävin katsomassa "uusia" asemiamme. Tuttu paikka, mutta onko tilanne entinen? Oli. - Illalla kävi pastori Kumpulainen pitämässä pienen hartaushetken korsussamme. Ryssä häiritsi valokuvastamme kranaateilla." (Korn. Laurila.)

25.12.41.

 "Tähtikirkkaan jouluyön jälkeen valkeni lyhyt, mutta kirkas joulupäivä. - - - Vihollinen ei tänäänkään osoittanut aktiivisuuden merkkejä. Niin - eilenhän heti luovutettuamme asemat seuraavalle joukkueelle, kävi ryssä, tosin vain joku mies, aivan asemien edessä ryömimässä pimeän turvin, mutta äkkiä olivat lähteneet, kun konetuliaseet alkoivat puhua. En tiedä jäikö ryssiltä kaatuneita." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

24.12.41.

 J o u l u a a t t o.

"Aatto juhlista jaloin. Aamu meni pienessä itsensä siivoamisessa. Yhtä rauhallista alku kuin edellisinäkin päivinä. Klo 13.00 oli jumalanpalvelus. - 17.00 siirryimme reserviin. Korsumme on hieman linjojen takana. - Aattoilta meni varsin mukavasti. Saimme jokainen "tuntemattoman sotilaan" paketin. Joulukuusikin meillä oli. Hain sen itse. Viisi kirkasta kynttilää siinä paloi avatessamme joulupaketteja, ja olihan niitä kautta koko pitkän korsun tuikkimassa. - - - Illalla kävimme komppanian päällikön kanssa asemissa toivottamassa hyvää joulua vapaan Suomen vakaille vartijoille. Tuo ei mene mielestäni." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

Rauhallinen, juhlallinen ja mieliinpainuva oli jouluaatto oli töpinässäkin. Toimistokorsussa oli pieni kuusi, jossa muutamia kirkkaita kynttilöitä. Vähitellen kerääntyi korsuun kaikki oman töpinän miehet ja eräitä miehiä naapurikorsuistakin. Eräs paikalla oleva sotamies, joka oli toiminut laestadiolaisena saarnamiehenä, piti hyväsisältöisen puheen, jonka jälkeen laulettiin ja istuttiin yhdessä rattoisasti tarinoiden. Näin vierähtikin ilta huomaamatta vähän yli puolenyön.

Juhlallinen oli jouluyö ulkoinaisestikin täällä Itä-Karjalan salolla. Huurteinen metsä seisoi hiljaa tyynessä pakkasilmassa ja kimmalteli kauniisti kirkkaan tähtitaivaan alla.

X     X     X 

Lienee jossakin vietetty joulua viinahommissakin ainakin siitä päätellen, että illalla ulos pistäytyessä kuului epämääräistä mölinää vähän sieltä ja täältä.

X      X      X

Joulua kuvattaessa kerrotaan tavallisesti myös joulupöydän herkuista. Ne olivat meilläkin runsaat. Liitän tähän sen aikaisen "ruokalistammekin".

Se tuossa listassa vain ihmetyttää, miksi siihen on merkitty annetuksi kahvia, kun kerran jaettiin ainoastaan korviketta, eikä kahvia tomuakaan.

Jäljennös

EjP/5050    LÄHETYSTOIMITUS n:o 23.12.41

Vastaanottaja 5053

Joululeipää                   28.750    250
- " - leivonaisia            6.900    60
Keksiä                        12.650    110
Kinkkusäilykkeitä       14.375    125
Riisiryynejä                9.200    80
Maitopulveria            2.300    20
Sekahedelmiä            4.600    40
Perunajauhoja            4.600    40
Kahvia                        3.450    30
Palasokeria                2.300    20    
Kidesokeria                2.875    25
Savukkeita                575 kpl    3 Osa sikaareja (345 kpl)
Joulukaramellejä        115 pussia    1 pussi
Karamellejä                13.800    120
Piparipähkinöitä        40.250    350
Sikaaria                       575 kpl    5
Suklaata                    115 levyä    1 levy
Omenia                    28.750        250
Viiniä                        115 pulloa    1 pullo

Yhteensä 115 muona-annosta

    Lähetti Norblad H.

Poikien joulunviettoa korsussa.
Kiestinki 1941.12.24

Poikien joulunviettoa.
Kiestinki 1941.12.24

23.12.41.

 "Mitähän ryssä oikein ajattelee meidän touhuistamme? Olemme tehneet puolustusasemia kovalla rytinällä. On hakattu, porattu ja ammuttu maata. Väliin on 20 m korkea hiekka- ja savupilvi kohonnut ilmaan ja pienempiä useita. Ryssä ei muuta kuin ihmettelee. Yrittää sekin asemiansa parannella, mutta ei noin röyhkeästi kuin me, ja pieneen se kai on jäänyt. Siitä ovat tarkat kiväärimiehemme pitäneet huolen, samoin krh ja tykistö, mitä ainakin sen etummaisiin pesäkkeisiin tulee. - Lohkomme sota edelleen laimeaa, kivääritulta ja kranaatteja lentää joskun iivanalle. Sieltä ei tule paljoa, muutama luoti pitkin päivää. Joskun nakkaa jonkin kranaatin. - Joulu on vielä ? ? ? ? " (Korn. Laurilan päiväkirja.)

22.12.41.

 Ei mainittavaa.

21.12.41.

 T a p p i o t:

Loukkaantuneita:

Korp. Väinä Peltoniemi ja stm Viljo Juvanen loukkaantuivat yhdyshautoja räjäyttettäessä. Komppanian asemissa oli viime päivänä suoritettu yhdyshautojen kaivamista. Korpraali Peltoniemi ja stm Jurvanen olivat töihin menossa, kun pioneerit olivat juuri sytyttäneet räjähdyspanoksen ja menivät korsuun jättäen paikan millään tavalla varmistamatta. - Pahaa aavistamatta kävelivät miehet aivan lähelle panosta. Tämä räjähti sillä seurauksella, että Jurvanen sai lievät aivotärähdyksen ja Peltoniemi muita lieviä vammoja. Kumpikin oli toimitettava kenttäsairaalaan hoidettaviksi.

20.12.41.

 Töpinässä valmistunut hevosmiesten korsu "Hevoshotelli."

T a p p i o t: 19.12.41.

Haavoittunut: stm Hepola Olavi
            (Stm Hepola haavoittui jo kerran aikaisemmin. Nim. Sohjanassa 31.7.41.)

18.12.41.

"Rauhallinen päivä. Tykistö ja krh:t eivät nekään montaa laukausta ampuneet. - Taivas oli pilvessä ja lunta höytäili koko päivän. Hyvä. Peittyy nuo mustat asemat ja muu lika." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

Vänr. Lamminen lähdössä lomalle.

Yöllä 19/20.12.41 pyryä ja tuiskua. Puita kaatuili, rikki ammuttuja. (Korn. Laurilan päiväkirjasta.)

5.12 - 17.12.41.

 Ajalta 5.12 - 17.12 ovat muistiinpanot jokseenkin niukkoja. Kokoan seuraavan hajanaisia otteita sieltä ja täältä.

"Tississä" kaivetaan yhdyshautoja ja korsuja ampumalla.

Itsenäisyyspäivän iltana saapuu "Hotelli Rosvoon" vieras, joka viihtyy hyvin ja tuntee olon turvalliseksi, koskapa nukkuu niin sikeästi, että toiset voivat vaihtaa hänen jalkaansa toisen kengät ilman, että hän tietää koko asiasta mitään.

13.12.41 valmistuu töpinässä korsu. "Talvipalatsi."

11.12.41 kirjoittaa vänr. Lamminen: "Sotainen päivä. Piiskatykillä ammuimme ryssän korsuja. Ryssä vastasi. Raskas tykistö luki lakia." - Lamminen on muuten viime kuun lopulla ja tämän kuun alkupuolella sairastanut ja kulkenut useampaan otteeseen komppanian ja kenttäsairaalan väliä. Siitä syystä ei hänen päiväkirjaansa ole voinut käyttää pitkään aikaan apuna.

15.12.41 valmistuu töpinässä hevostalli.

Korn. Laurilan muistiinpanot ovat seuraavat: 5.12 - 17.12. "En ole muistanut näiltä päiviltä erikseen panna mitään muistiin. Edelleen olemme olleet Kangasvaaran asemissa. Olemme paljon parannelleet lohkomme varustuksia. Vihollisen toiminta on rajoittunut pääasiassa kivääreillä ja pikakivääreillä ampumiseen. Silloin tällöin se ampuu sarjan, enimmäkseen kuitenkin vain häiritäkseen. Kyttäileekin se kyllä, mutta pienin tuloksin. Kranaatit siltä tuntuvat olevan vähissä ja säästää tietysti niitä, pelkää myös paljastaa asemiaan, sillä oma tykistö kyllä pitää huolen sen kranaatinheittimien ja tykistön suun tukkimisesta, samoin stukat. Ilmaherruus on meillä. Tänä aikana en ole havainnut yhtään ryssän konetta."

4.12.41.

 "Ei erikoisempaa. Päivä meni onnellisesti. Parantelimmea asemia. Ryssä napsii joskus silloin tällöin kiväärillä, kyttäilee. Oma krh ja tykistä muistaa päivittäin ja tietysti yölläkin häiritä vihollista, joka ampuu vain muutaman "römpsän" vuorokaudessa. - Naapurikomppaniasta kaatui eilen vänr. Määttä. Meidän I joukkueestamme on pari miestä haavoittunut täällä. Joukkueellani on edelleen hyvää onnea matkassa, josta Luojalle kiitos!" (Korn. Laurilan päiväkirja.)
Komppanian komentopaikka taas "Hotelli Rosvossa."

T a p p i o t:

Stm Partanen, Ensio haavoittui edellisenä iltana ja kuoli tänään A/12 KS:ssa.

3.12.41.

 "Joukkue saunotteli lähellä olevassa Kangasvaaran saunassa. - Klo 17.00 otimme asemat vastaan vänr. Piujolalta. Ryssä melko lähellä. Lähinpämä oikealla olevassa"tississä" ja vasemmalla."
(Korn. Laurilan päiväkirja,)

T a p p i o:

Haavoittunut:

Stm. Mikko Eevert.

2.12.41.

 "Nukuimme yön rauhassa. Puhdistimme aseita ja yksi ryhmä kävi töissä "tississä". Kangasvaaran maasto on kohta läpikotaisin tuttua." (Korn Laurilan päiväkirja.)

1.12.41.

 J o u l u k u u.

"Rauhallinen päivä lohkollamme. Siirrymme Kangasvaaraan reserviin kahdeksi päiväksi. Vänr. Laitinen otti asemamme vastaan. " (Korn. Laurilan päiväk.)

Aamulla pyysi luutn. Porkka nimiluettelon niistä pudasjärveläisistä, jotka nyt ovat edessä. Pudasjärven vapaahuolto oli lähettänyt joitakin lahjatavaroita jaettavaksi heille. Keräsin luettelon. Siihen kertyi kaikkiaan 49 nimeä. Samalla tutkin, että tällä hetkellä on komppanian kirjoissa 81 miestä alkuperäisiä pudasjärveläisiä.  - Vähiin on alkuperäinen komppania supistunut.

30.11.41.

 "Sunnuntai. - Mitäpä tänään? Töissä oltiin, mutta kyllä silti tällä kertaa muistettiin, että on pyhä." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

29.11.41.

 Majuri Bsckman majurri Breitholtzin hautajaisissa.

"Rauhallista edelleen lohkollamme. - - - 

Ruokaa meillä on ollut varsin riittävästi, kukaan ei voi väittää toisin. Leipää, laardia, margariinia, joskus voita, juustoa, maksaa tahi lihaa purkeissa, korviketta, joskus korppuja, silliä purkeissa, sokeria t. keinohunajaa t. karamelleja, milkkiä joskus; kerran päivässä keittoa herne- peruna- t.m.s. Tupakka riittää tavalliselle tupakkamiehelle." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

28.11.41.

 Ei mainittavaa.

27.11.41.

Komppaniassa rauhallista. Osa komppanian töpinästä, hevosmiehiä, rekien tekijät ja kolme kalastajaa olivat tähän saakka olleet Kiestingissä entisessä majapaikassa asuen teltassa. - Tänään tulivat hevosmiehet ja rekimestari pois. Ainoastaan kalastjat sinne vielä jäivät.

26.11.41.

 " Päivä meni rauhallisesti. Parantelimme hieman asemiamme. Tykistö- ja krh-tulta, enempi radan ja maantien suunnassa. Ryssä vähän hyökkäili siellä. Lohilahti vallattiin." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

25.11.41.

 "Edelleen suojasäätä. Lähdeme tiedustelemaan asemapaikkojamme keskipäivällä, komppanian päällikkö ja joukkueen johtajat. - Klo 17.00 miehitimme asemat, jotka aikaisemmin olivat saksalaisten hallussa. Melko rauhallinen paikka, meistä vasemmalla 4. kompp. Kangasvaarassa, jossa ryssä on nenän edessä. (Olimme siellä aikaisemmin, niinkuuin tässäkin paikassa.)" (Korn. Laurilan päiväkirja.)

Töpinästä lähetettiin keittoruoka komppanialle klo 9.00. Ruo´an kuljettajat saivat määräyksen mennä komppaniasta suoraa päätä Pitkäjärven rannalle, jonne töpinät päivällä siirtyivät. - Komppanian töpinä sijoitettiin radan ja suon välille, eikä järven rannalle, jossa aikaisemmin asuttiin.

24.11.41.

 "Aamu rauhallisempi. Eilen oli kaksi ryssän pataljoonaa yrittänyt hyökätä radan suunnassa ilman tuloksia. Asemamme pitivät. Saksalaiset menivät eilen illalla maantiellä entisiin asemiinsa, muuten ei ole edetty. - - Lähtö tuli taas. Komppaniamme irtaantui pääosiltaan klo 18.00. Jälkivarmistukseen jäi joukkueen verran ja irtautuivat klo 19.oo. Paikka hieman outo, eteen työnnetty kiila. Meniköhän ryssä jättämiimme ansoihin? Vänr. Lammisen joukkue taas kovaonnisin. - Seurasi yöllinen marssi. Pimeätä; tie epätasaista, mutta jälka tottuu. Se on kuin metsäneläimellä, tuntee ja vaistoaa tiensä. - Märkinä ja uupuneina marssittuamme vain n. 10 km saavumme radan eteläpuolelle.Joimme keskiyöllä korviketta korpun kanssa kanttiinilla radan varressa n. 15 km Kiestingistä. Sen jälkeen tuttua tietä kohti Kangasvaaraa. Pystytimme teltat n. klo 2.00. Nukahdimme aamuun ja kuivailimme varusteitamme." ( Korn. Laurilan päiväkirja.)

Komppanian irtautumisesta on sotapäiväkirjaan sanellut kompp. pääll. luutn. Tiesmaa seuraavaa: "Komppania siirtyi 23. km:n kohdalta maantiesta etelään noin kolme kilometriä. Saksalaisten kenttävartio oli komppanian komentopaikan takana. Komppanian vasen sivusta oli kokonaan auki. Saksalaisten linjat kulkivat porrastettuina noin puoli kilometriä taaempana. Komppaniasta oikealla 6. komppania. Komppanioiden saumakohta levoton. Ryssä noin 50 mtr:n päässä. Kranaatinheitintuli aika valtavaa. III joukkue kenttävartiossa vasemmalla siivellä yksinäisyydessä. - 

Komppania siirtyi pääosillaan klo 18.00 pataljoonan komentopaikalle. Jokaisesta joukkueesta jäi yksi ryhmä varmistamaan komppanian irtautumista. Korsut ja saunant miinoitettiin. Klo 20.00 jatkoi komppania matkaansa radan varteen töpinän luo, jonne saapui 22.20, jatkoi matkaansa klo 24.00 Kangasvaaran maastoon, jonne leiriytyi." (Tähän saakka ltn Tiesmaa.)

T a p p i o t  :

Kaatunut:

    Stm Kaijala, Juho Ilmari

(Stm Kaijala oli vänr. Lammisen joukkueesta. Hän kaatui juuri joukkueen lähtöhetkellä. - Tähän tapaukseen viittaa korn. Laurila sanoessaan : "vänr. Lammisen joukkue huono-onnisin.)

23.11.41.

 "Aamulla alkoi molemminpuolinen kova tykkituli, pienemmät aseet säestivät. Meidän asemamme ovat niin edessä (etäisin kolkka), että tykistö ampui yli. Naapureinamme liittolaisiemme kenttävartio oberleutnant Wunch`ín joukkue. Iloisia poikia. Snapsit tarjosivat käydessäni." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

Ryssä antanut pitkin päivää kranaatteja ankarasti koko rintamalle, mutta vallankin huoltotiellemme. Komppania samoissa asemissa kuin eilen. Huolto vaikeuttanut keskitysten johdosta, mutta onnistunut sentään hyvin.

22.11.41.

 Komppanialle vietiin keittoruoka ennen puolta päivää. Tällöin oli komppania lähdössä uuteen paikkaan, mutta ei oltu selvillä vielä siitä, minne se sijoittuu. 

Puolen päivän jälkeen lähti postinkuljettaja, yhdessä toisten pataljoonan postinkuljettajien kanssa, etsimään komppaniaa. Komppania löytyi samasta seudusta, jossa toimitusjoukkueet olivat olleet 10 - 11.11. Komppanian asemat purosta rautatielle päin, huoltotien itäpuolella, ryssän korsukylän kohdalla.

"11.30 lähdimme uuteen paikkaan. Klo 15.00 otimme asemat vastaan. Joukkueeni joutui kenttävartioon vänr. Oinosen entiselle paikalle. Hieman outo paikka, mutta hyvin on mennyt." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

"Tulimme "sormennipukkaan, (Vänr. Lammisen -"-)

21.11.41.

 Aamulla lähetettiin komppanialle keittoruokaa uuteen paikkaan. Yön aikana oli komppania siirtynyt puolustuslinjan tekoon maantien ja rautatien keskivaiheille n. 14. ratakilometrin kohdalle.

Aivan täsmällisiä eivät määräykset tänäänkään olleet. Kuomasto määrättiin lähtökuntoon klo 13.00. Ajateltiinkin jo siksi, että kolonnan kärki saapui radalle suunnaten kulkunsa järvikannakselle päin. Tässä tuli kuitenkin tauko. Lopulta tuli määtäys siirtyä entiselle paikalle takaisin ja pystyttää sinne teltat.

Hevosten ruoka on näinä päivinä, jo usean päivän ajan ollut kovin heikkoa. Ajomiesten ilmoituksen mukaan oli saatu vain noin puoli tavallisista annoksista, eikä aina sitäkään.

20.11.41.

 "Tänään kaiketi muutamme jonnekin, mutta en vielä tiedä minne. Halusta olisimme pitäneet tämän paikan. Onhan kaikki omaa rakentamaamme, mutta toiset ovat tehtävämme." (Korn. Laurilan päivänkirja.)

Töpinät siirrettiin radan eteläpuolelle. Kun kuormaston siirrolla tällä kerralla oli omat mutkansa, niin selostan sen hieman perusteellisemmin.

7.00 talousupseeri ilmoitti lähetevänsä majoitus tiedusteluun ja käski laittaa kuormat kuntoon.

11.  käskettiin kuormaston olla klo 12.00 Ej P:n luona lähtövalmiina.

12.00 rykmentin asemestari otti vääpeleistä tarkat vahvuusilmoitukset liikkeelle lähtevästä kolonnasta. Pataljoonamme kolonnan kuljetus tapahtui vääpeli Huotarin johdolla.

13.30 kolonna lähti liikkeelle. - Matka suuntautui pitkin soita radan eteläpuolelle samalle paikalle, mistä lähdettiin 8.11.41. III pataljoonan kuormasto asettui siihen.

Vääpeli Huotari ei ilmeisestikään ollut majoituspaikasta selvillä. H'n kysyi neuvoa III patl:n talousupseerilta ja tämä neuvoi kolonnan jatkamaan matkaansa Pitkäjärven rannalle, sille paikalle, missä lokakuu oli vietetty. - Niinpä jatkettiin marssi sinne. Kun sielläkään ei saatu yhteyttä omaan pataljoonan talousupseeriin pysähdyttiin rautatiepysäkin kohdalle. Pienen ajan perästä ajoi patl:n talousupseeri luutn. Porkka paikalle Kiestingistä päin autolla. Hän ilmoitti heti alun perin ilmoittaneensa vääpeli Huotarille, että II pataljoonan kuormasto sijoittuu III pataljoonan kuormaston lähelle, sen itäpuolelle.

Näin ollen oli pakko ajaa neljättä kilometriä takaisin. Perille saavuttiin n. klo 18.00, ja hevoset olivat huomattavan uupuneita. Leirialue varmistettiin parivartiolla etelään ja itään. - Komppaniamme varmistus oli lammen rannalla varmistaen etelään.

19.11.41.

 Iltamyöhällä tiedotti talousaliupseerin lähetti töpinoissä, että ryssän partio on tulossa maantielle pohjoisesta päin. Vartio muutettiin partivartioksi. Tähän saakka oli yksi mies komppaniasta ollut vuorollaan varmistamassa läheisen suon laidassa komppanioihin johtavan huoltotien päässä. - Yä sujui rauhallisesti.

18.11.41.

 Töpinässä kaivettiin teltta maahan. Toimenpiden, joka on aina paikkanaa pitävä merkki pien edessä olevasta siirtymisestä.

17.11.41.

 Päivä lienee melkoisen köyhä tapahtumista, koskapa toisissa päiväkirjoissa ei ole mitään. Omassani on maininta, että ryssä on viskellyt muutamia "römpsiä" lähelle töpinöitä.

Lumipukuiset suomalaiset sotilaat etenevät lumisessa maastossa.
Kiestinki, Louhi 1941.11.17

16.11.41.

 "Korsua edelleen ja se valmistuikin. Partio toisesta joukkueesta. Vänrikki Latva tuli komppaniaan." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

---Illalla vähän ennen maata menoa kulki yksinäinen ryssän kone jossakin Kistingin puolella pommittamassa. Pommien jyske kuului kaukaa ja koneen hyrinä ensin jostakin rautatien suunnasta ja toisella kerralla Jelettijärveltä päin. Ilmatorjunta avasti tulen, ampuen luultavasti vain ääntä kohti. Patterien ammunta muodosti erikoisen kauniin "ilotulituksen". (Oma päiväkirja)

Vänr. Lammisen päiväkirja ei tähän aikaan ole erikoisemman sotainen. Oheisena eräs lehti, jonka omin lupini olen siitä liittänyt tähän.

15.11.41.

 "Korsun teossa. Asemissa hiljaista. Kävin saunassa rykmentissä." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

"Teltta paloi. Muutimme vasta valmistuneeseen korsuun." (Vänr. Lammisen päiväkirja.)

14.11.41.

 "Aloitimme korsun teon. Stukapommittajia. Tykistötoiminta vähäistä." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

13.11.41.

 "Aamulla muutimme taas samaan paikkaan kuin edellä. II joukkue asettui puolustukseen. Omani oli reservissä. Raivasimme ja kaivoimme asemia. Ryssä ei pahasti häirinnyt. Joitakin kranaatteja ampui piiskalla ja krh:lla." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

"Tulimme bunkkerilinjan eteen. N. 18.00 alkoi pikku rähinä. Pari miestä sai vähän sirpaleita." (Värn. Lammisen päiväkirja.)

Ilmeisesti ovat värn. Lammisen mainitsemat haavoittumiset olleet perin lieviä, sillä tietääkseni ei kumpaakaan evakoitu.

Äitini Seija Leena Tiirola os. Lauhikari syntyi 13.11.1941 sotaorpona Pudasjärven Livon kylässä. Perhe asui Lybeckissä. Perheen omakoti Kanerava, valmistui sodan alla.

Lybeck 2021

Kanerva 2012

Kanerva 2012

12.11.41.

 "Klo 5.00 saavuimme majoituspaikkaan. Varmistimme eteen. Klo 13.00 muutimme teltat patl:n komentopaikan viereen. Teltta maahan. Tällä alueella ryssä tuli sisään ja menetti satoja kaatuneina." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

Tästä majoituspaikasta allekirjoittanut ei ole tarkoin selvillä, mutta ilmenee se pataljoonan sotapäiväkirjasta. Paikka lienee niillä main, jossa pataljoonan komentopaikka myöhemmin sijaitsi N.s. Piiskasuon laidassa.

11.11.41.

 " `Takuumiesten` pitäisi ottaa asemat vastaan.Lentotoimintaa molemmin puolin. Stukia radan suunnassa. Ryssä amoui kranaatteja, meikäläiset vastasivat monin kerroin. Tiellä kohdallamme 4 ryssän hevosta ja kahdet vankkurti. Kaatuneita iivanoita maastossa. Pojat jonkun vihollisen ampuivat silloin tällöin. - Luovutimme asemat saksalaisille klo 8 - 21.30. - Marssimme huoltotietä lounaaseen." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

Yö verraten rauhallinen. Iltayöstä kiihtyvä pakkanen, mutta se lauhtui aamuun mennessä. Päivä kirkas. klo 11.00 alkoi ryssän kranaattikeskitys puron varteen. Vajaan 100 mtr:n päässä toimistoteltastamme kaatui yksi mies ja ainakin pari haavoittui. - Vähän myöhemmin alkoi tulla shrapnalleja jstakin huoltotien itäpuoleisesta maastosta. Ne lensivät viistosti leirialueen yli ja räjähtelivät jossakin puron takana.

Puolen päivän aikaan ilmoitti talousaliupseerin lähetti, että "töpinät" siirretään maantien varteen 19. km:lle Kiestingistä itään. Siirtyminen sujui komelluksitta. Maantielle saavuttiin noin 22. km:n vaiheilla. Sitä pitkin jatkui matka uudelle majoituspaikalle. Se sijaitsi aivan tien varressa eräässä männikköisessä rinteessä suon laidassa.

Ta p p i o:

Kaatunut:

        Alik. Sumu, Paavo

Panssaritorjuntatykki ampuu n. 300m päässä olevaan mottiin.
Kiestinki, Louhi 1941.11.11

10.11.41.

 Asemissa ei erikoisempaa, vaikkakin luutn. Parviainen, kers. Vanhala ja stm Kukka, Kalle haavoittuivat.

Aamulla ilmoitti toim. j:n vartiomies kuulleensa aamuyöllä ryssien liikehtimistä läheiseltä suolta. Päivällä alkoi sitten kuulua kiihkeää jv-aseiden ammuntaa huoltotien auunnassa radan puolelta. Samaan aikaan alkoi ryssä viskellä kranaatteja verraten lähelle Kapustaojan maantien puoleiselle suolle.

Myöhemmin päivällä saatiin tietää, että vihollinen oli hyökännyt katkaisten radalle päin johtavan huoltotien. Kun pataljoonan talousupseeri ja huoltokeskus jäi entiseen paikkaan radan eteläpuolelle, oli yhteyden pitäminen sinne melkein mahdotonta. Se olisi onnistunut vain pitkän kiertotien kautta maanteitä pitkin.

T a p p i o t:

Haavoittunut Luutn. Parviainen, Emil

Kers. Vanhala, Yrjö

stm Kukka, Kalle Einari

9.11.41

 "7.30 otimme vastaan asemat Louhen tien suunnassa. Ryssä ei höökinyt, ainoastaan hiippaili etumaastossa. Asuimme korsussa. Ryssä ampui jonkin verran kranaatteja. Asemamme suolla." (Korn. Laurilan päiväkirjamerkintä.)

Komppania asettui asemiin maantien varrelle, noin 23-24 km:n kohdalle (maantiekilometri itään Kiestingistä). I ja III joukkue asettui maantien pohjoispuolelle, II joukkue tien eteläpuolelle.

'Aamulla lenteli kolme ryssän hävittäjää linjoilla tulittaen konekivääreillä, mutta komppanialle ei tullut mitään tappioita.

Päivällä oli n.s. Hanneliuksen motin selvittely käynnissä. Pitkin päivää kuljetettiin sotasaalishevosia ja vankeja toimitusjoukkueiden ohi taakse päin.

Yöksi asetettiin töpinöistä vartio leirialueen itäpuoleisen suon reunaan.

8.11.41

 Sauna saatiin valmiiksi, mutta kylpeä siinä ei ennätetty, sillä saatiin lähtökäsky.

21.30 oltiin lähtövalmiina ja noin tunnin perästä lähdettiin liikkeelle. Ajettiin radan yli metsälinjalle ja sitä pitkin maantielle päin. Kuormat olivat raskaat ja keli huonoa. Siksi pli pakko pitää tuntuvia taukoja tämän tästä. Lumen vähyys teki huomattavaa haittaa kuormaston siirrolle. Kun saavuttiin suolle, joka myöhemin tunnettin Piiskasuon nimellä ( lähelle Kapustaojaa) pyähdytiin siihen. Komppaniat olivat tällöin kuormaston edessä. Marssitauko muodostui pitkäksi, arvioilta noin 3 - 3 1/2 tuntia. Kun yö oli kylmä, vietettiin aikaa nuotioiden ääressä. 

Komppanioiden lähdettyä liikkeelle oli toimitusjoukkueiden sijoitus sikäli epäselvä vääpeleillekin, että toiset heistä väittivät sijoituspaikan olevan edessä, toiset takana päin. Pienen neuvottelun jälkeen asetuttiin hiukan eteenpäin Kapustaojan varteen ojan eteläpuolelle. Toimitusjoukkueiden teltat saatiin kuntoon noin klo 5.00 (9.11.41).

7.11.41

 Saunan rakentamista.

Evert olisi tänä päivänä täyttänyt 39 vuotta.

6.11.41

 "Ryssän lentäjätkin vierailivat muutamalla pommarilla ja hävittäjällä. 1 alas ammuttu." (Vänr. Lammisen päiväkirja.)

5.11.41

 Motin kupeilta kuului kiihkeä tappelun melu. Stukat kävivät pommittamassa motteja. Komppania aloitti saunan teon lammin rannalle.

4.11.41

 Komppania levossa. - Tykistötoiminta vilkasta.

3.11.41

 Pataljoona siirtyi Lakijärvestä Kangasvaaran länsipuolitse maantiehen johtavan metsälinjan viereen, sen länsipuolelle, rautatien lähelle eteläpuolelle. - Siirtyminen tapahtui iltahämyssä. Päivällä stukat pommittivat ryssän motteja.

2.11.41

 "Edelleen reservissä Louhen tien ja radan välissä. Omat joukot motittavat ryssiä." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

1.11.41

" Alkoi uusi vaihe lohkomme tst-toiminnassa. Sen alkumerkin antoi tykistömme n klo 4 aamulla yhtämittaisena rumputulena, jota kesti n. 2 -3 tuntia.

Mieliala toiveikas." (Vänr. Lammisen päiväkirja.)

31.10.41

 Pataljoonan komentaja piti puhuttelun pataljoonalle eilen saamansa II luokan rautaristin johdosta. Komentajan sanojen mukaan kuuluu kunnia tästä rististä koko pataljoonalle.

30.10.41

 Kenraali Siilasvuo tarkastuksella pataljoonassa. Kenraali toi pataljoonan komentajalle, majuri Backmanille myönnetyn II luokan rautaristin.

29.10.41

 Klo 10.00 lähdimme taakse. Majoitumme n 5 km Kiestingistä itään. 

Majoittuminen tapahtui maantien ja Kangasvaaraan johtavan huoltotien haaran läheisyyteen.

22-28.10.41

 "Pidimme kenttävartiota suolla." (Vänr. Lammisen päiväkirjaan tehty merkintä.)

Edellä kerrottu viikko lienee ollut jokseenkin köyhä tapahtumista. - Kun allekirjoittanut oli lomalla - 3.11.41 saakka, on päiväkirjamerkinnät rajoitettava ainoastaan vänr. Lammisen ja korn. Laurilan päiväkirjoihin.

21.10.41

Komppania siirtyi lepäämään Lakijärvestä Kangasvaaran länsipuolitse johtavan linjan varteen, n. 750 m. Pitkäjärven - Kangasvaaran huoltotiestä Lakijärvelle päin. - Majoittuminen tapahtui aluksi teltoissa.

20.10.41

Pitkäjärvi on nyttemmin miestä kantavassa jäässä kauttaaltaan. On satanut ensimmäisen lumen. - Rintamalla ei mainittavaa.

19.10.41

Komppaniassa ei erikoista.

Vääpeli Heiskanen, joka heti lomalta palattuaan oli käynyt lääkärin vastaanotolla, lähetettiin sairaalaan.

Kersantti Matti A h o n e n  siirtyi komppanian vääpeliksi.

Ryssä ampui muutamia kranaatteja Pitkäjärveen viime yönä. - Muutamia "römpsiä" tuli tänäkin iltana järveen. Pääasiassa sen itäpäähän.

18.10.41

 Illalla klo 23 - 24 välillä kuulimme asemista  yhtämittaista tulta. Vihollinen hyökkää naapurilohkolla. Menen asemiin ottamaan selvää tilanteesta. Pari raskasta ryssien römpsää putoaa asemiemme eteen. Tilanne rauhoittui.

17.10.41

 Rauhallista. Valamme sormuksia ryssien pakeista ja pelaamme tammea. (Vänr. Lammisen päiväkirjasta.)