30.11.41.

 "Sunnuntai. - Mitäpä tänään? Töissä oltiin, mutta kyllä silti tällä kertaa muistettiin, että on pyhä." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

29.11.41.

 Majuri Bsckman majurri Breitholtzin hautajaisissa.

"Rauhallista edelleen lohkollamme. - - - 

Ruokaa meillä on ollut varsin riittävästi, kukaan ei voi väittää toisin. Leipää, laardia, margariinia, joskus voita, juustoa, maksaa tahi lihaa purkeissa, korviketta, joskus korppuja, silliä purkeissa, sokeria t. keinohunajaa t. karamelleja, milkkiä joskus; kerran päivässä keittoa herne- peruna- t.m.s. Tupakka riittää tavalliselle tupakkamiehelle." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

28.11.41.

 Ei mainittavaa.

27.11.41.

Komppaniassa rauhallista. Osa komppanian töpinästä, hevosmiehiä, rekien tekijät ja kolme kalastajaa olivat tähän saakka olleet Kiestingissä entisessä majapaikassa asuen teltassa. - Tänään tulivat hevosmiehet ja rekimestari pois. Ainoastaan kalastjat sinne vielä jäivät.

26.11.41.

 " Päivä meni rauhallisesti. Parantelimme hieman asemiamme. Tykistö- ja krh-tulta, enempi radan ja maantien suunnassa. Ryssä vähän hyökkäili siellä. Lohilahti vallattiin." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

25.11.41.

 "Edelleen suojasäätä. Lähdeme tiedustelemaan asemapaikkojamme keskipäivällä, komppanian päällikkö ja joukkueen johtajat. - Klo 17.00 miehitimme asemat, jotka aikaisemmin olivat saksalaisten hallussa. Melko rauhallinen paikka, meistä vasemmalla 4. kompp. Kangasvaarassa, jossa ryssä on nenän edessä. (Olimme siellä aikaisemmin, niinkuuin tässäkin paikassa.)" (Korn. Laurilan päiväkirja.)

Töpinästä lähetettiin keittoruoka komppanialle klo 9.00. Ruo´an kuljettajat saivat määräyksen mennä komppaniasta suoraa päätä Pitkäjärven rannalle, jonne töpinät päivällä siirtyivät. - Komppanian töpinä sijoitettiin radan ja suon välille, eikä järven rannalle, jossa aikaisemmin asuttiin.

24.11.41.

 "Aamu rauhallisempi. Eilen oli kaksi ryssän pataljoonaa yrittänyt hyökätä radan suunnassa ilman tuloksia. Asemamme pitivät. Saksalaiset menivät eilen illalla maantiellä entisiin asemiinsa, muuten ei ole edetty. - - Lähtö tuli taas. Komppaniamme irtaantui pääosiltaan klo 18.00. Jälkivarmistukseen jäi joukkueen verran ja irtautuivat klo 19.oo. Paikka hieman outo, eteen työnnetty kiila. Meniköhän ryssä jättämiimme ansoihin? Vänr. Lammisen joukkue taas kovaonnisin. - Seurasi yöllinen marssi. Pimeätä; tie epätasaista, mutta jälka tottuu. Se on kuin metsäneläimellä, tuntee ja vaistoaa tiensä. - Märkinä ja uupuneina marssittuamme vain n. 10 km saavumme radan eteläpuolelle.Joimme keskiyöllä korviketta korpun kanssa kanttiinilla radan varressa n. 15 km Kiestingistä. Sen jälkeen tuttua tietä kohti Kangasvaaraa. Pystytimme teltat n. klo 2.00. Nukahdimme aamuun ja kuivailimme varusteitamme." ( Korn. Laurilan päiväkirja.)

Komppanian irtautumisesta on sotapäiväkirjaan sanellut kompp. pääll. luutn. Tiesmaa seuraavaa: "Komppania siirtyi 23. km:n kohdalta maantiesta etelään noin kolme kilometriä. Saksalaisten kenttävartio oli komppanian komentopaikan takana. Komppanian vasen sivusta oli kokonaan auki. Saksalaisten linjat kulkivat porrastettuina noin puoli kilometriä taaempana. Komppaniasta oikealla 6. komppania. Komppanioiden saumakohta levoton. Ryssä noin 50 mtr:n päässä. Kranaatinheitintuli aika valtavaa. III joukkue kenttävartiossa vasemmalla siivellä yksinäisyydessä. - 

Komppania siirtyi pääosillaan klo 18.00 pataljoonan komentopaikalle. Jokaisesta joukkueesta jäi yksi ryhmä varmistamaan komppanian irtautumista. Korsut ja saunant miinoitettiin. Klo 20.00 jatkoi komppania matkaansa radan varteen töpinän luo, jonne saapui 22.20, jatkoi matkaansa klo 24.00 Kangasvaaran maastoon, jonne leiriytyi." (Tähän saakka ltn Tiesmaa.)

T a p p i o t  :

Kaatunut:

    Stm Kaijala, Juho Ilmari

(Stm Kaijala oli vänr. Lammisen joukkueesta. Hän kaatui juuri joukkueen lähtöhetkellä. - Tähän tapaukseen viittaa korn. Laurila sanoessaan : "vänr. Lammisen joukkue huono-onnisin.)

23.11.41.

 "Aamulla alkoi molemminpuolinen kova tykkituli, pienemmät aseet säestivät. Meidän asemamme ovat niin edessä (etäisin kolkka), että tykistö ampui yli. Naapureinamme liittolaisiemme kenttävartio oberleutnant Wunch`ín joukkue. Iloisia poikia. Snapsit tarjosivat käydessäni." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

Ryssä antanut pitkin päivää kranaatteja ankarasti koko rintamalle, mutta vallankin huoltotiellemme. Komppania samoissa asemissa kuin eilen. Huolto vaikeuttanut keskitysten johdosta, mutta onnistunut sentään hyvin.

22.11.41.

 Komppanialle vietiin keittoruoka ennen puolta päivää. Tällöin oli komppania lähdössä uuteen paikkaan, mutta ei oltu selvillä vielä siitä, minne se sijoittuu. 

Puolen päivän jälkeen lähti postinkuljettaja, yhdessä toisten pataljoonan postinkuljettajien kanssa, etsimään komppaniaa. Komppania löytyi samasta seudusta, jossa toimitusjoukkueet olivat olleet 10 - 11.11. Komppanian asemat purosta rautatielle päin, huoltotien itäpuolella, ryssän korsukylän kohdalla.

"11.30 lähdimme uuteen paikkaan. Klo 15.00 otimme asemat vastaan. Joukkueeni joutui kenttävartioon vänr. Oinosen entiselle paikalle. Hieman outo paikka, mutta hyvin on mennyt." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

"Tulimme "sormennipukkaan, (Vänr. Lammisen -"-)

21.11.41.

 Aamulla lähetettiin komppanialle keittoruokaa uuteen paikkaan. Yön aikana oli komppania siirtynyt puolustuslinjan tekoon maantien ja rautatien keskivaiheille n. 14. ratakilometrin kohdalle.

Aivan täsmällisiä eivät määräykset tänäänkään olleet. Kuomasto määrättiin lähtökuntoon klo 13.00. Ajateltiinkin jo siksi, että kolonnan kärki saapui radalle suunnaten kulkunsa järvikannakselle päin. Tässä tuli kuitenkin tauko. Lopulta tuli määtäys siirtyä entiselle paikalle takaisin ja pystyttää sinne teltat.

Hevosten ruoka on näinä päivinä, jo usean päivän ajan ollut kovin heikkoa. Ajomiesten ilmoituksen mukaan oli saatu vain noin puoli tavallisista annoksista, eikä aina sitäkään.

20.11.41.

 "Tänään kaiketi muutamme jonnekin, mutta en vielä tiedä minne. Halusta olisimme pitäneet tämän paikan. Onhan kaikki omaa rakentamaamme, mutta toiset ovat tehtävämme." (Korn. Laurilan päivänkirja.)

Töpinät siirrettiin radan eteläpuolelle. Kun kuormaston siirrolla tällä kerralla oli omat mutkansa, niin selostan sen hieman perusteellisemmin.

7.00 talousupseeri ilmoitti lähetevänsä majoitus tiedusteluun ja käski laittaa kuormat kuntoon.

11.  käskettiin kuormaston olla klo 12.00 Ej P:n luona lähtövalmiina.

12.00 rykmentin asemestari otti vääpeleistä tarkat vahvuusilmoitukset liikkeelle lähtevästä kolonnasta. Pataljoonamme kolonnan kuljetus tapahtui vääpeli Huotarin johdolla.

13.30 kolonna lähti liikkeelle. - Matka suuntautui pitkin soita radan eteläpuolelle samalle paikalle, mistä lähdettiin 8.11.41. III pataljoonan kuormasto asettui siihen.

Vääpeli Huotari ei ilmeisestikään ollut majoituspaikasta selvillä. H'n kysyi neuvoa III patl:n talousupseerilta ja tämä neuvoi kolonnan jatkamaan matkaansa Pitkäjärven rannalle, sille paikalle, missä lokakuu oli vietetty. - Niinpä jatkettiin marssi sinne. Kun sielläkään ei saatu yhteyttä omaan pataljoonan talousupseeriin pysähdyttiin rautatiepysäkin kohdalle. Pienen ajan perästä ajoi patl:n talousupseeri luutn. Porkka paikalle Kiestingistä päin autolla. Hän ilmoitti heti alun perin ilmoittaneensa vääpeli Huotarille, että II pataljoonan kuormasto sijoittuu III pataljoonan kuormaston lähelle, sen itäpuolelle.

Näin ollen oli pakko ajaa neljättä kilometriä takaisin. Perille saavuttiin n. klo 18.00, ja hevoset olivat huomattavan uupuneita. Leirialue varmistettiin parivartiolla etelään ja itään. - Komppaniamme varmistus oli lammen rannalla varmistaen etelään.

19.11.41.

 Iltamyöhällä tiedotti talousaliupseerin lähetti töpinoissä, että ryssän partio on tulossa maantielle pohjoisesta päin. Vartio muutettiin partivartioksi. Tähän saakka oli yksi mies komppaniasta ollut vuorollaan varmistamassa läheisen suon laidassa komppanioihin johtavan huoltotien päässä. - Yä sujui rauhallisesti.

18.11.41.

 Töpinässä kaivettiin teltta maahan. Toimenpiden, joka on aina paikkanaa pitävä merkki pien edessä olevasta siirtymisestä.

17.11.41.

 Päivä lienee melkoisen köyhä tapahtumista, koskapa toisissa päiväkirjoissa ei ole mitään. Omassani on maininta, että ryssä on viskellyt muutamia "römpsiä" lähelle töpinöitä.

Lumipukuiset suomalaiset sotilaat etenevät lumisessa maastossa.
Kiestinki, Louhi 1941.11.17

16.11.41.

 "Korsua edelleen ja se valmistuikin. Partio toisesta joukkueesta. Vänrikki Latva tuli komppaniaan." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

---Illalla vähän ennen maata menoa kulki yksinäinen ryssän kone jossakin Kistingin puolella pommittamassa. Pommien jyske kuului kaukaa ja koneen hyrinä ensin jostakin rautatien suunnasta ja toisella kerralla Jelettijärveltä päin. Ilmatorjunta avasti tulen, ampuen luultavasti vain ääntä kohti. Patterien ammunta muodosti erikoisen kauniin "ilotulituksen". (Oma päiväkirja)

Vänr. Lammisen päiväkirja ei tähän aikaan ole erikoisemman sotainen. Oheisena eräs lehti, jonka omin lupini olen siitä liittänyt tähän.

15.11.41.

 "Korsun teossa. Asemissa hiljaista. Kävin saunassa rykmentissä." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

"Teltta paloi. Muutimme vasta valmistuneeseen korsuun." (Vänr. Lammisen päiväkirja.)

14.11.41.

 "Aloitimme korsun teon. Stukapommittajia. Tykistötoiminta vähäistä." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

13.11.41.

 "Aamulla muutimme taas samaan paikkaan kuin edellä. II joukkue asettui puolustukseen. Omani oli reservissä. Raivasimme ja kaivoimme asemia. Ryssä ei pahasti häirinnyt. Joitakin kranaatteja ampui piiskalla ja krh:lla." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

"Tulimme bunkkerilinjan eteen. N. 18.00 alkoi pikku rähinä. Pari miestä sai vähän sirpaleita." (Värn. Lammisen päiväkirja.)

Ilmeisesti ovat värn. Lammisen mainitsemat haavoittumiset olleet perin lieviä, sillä tietääkseni ei kumpaakaan evakoitu.

Äitini Seija Leena Tiirola os. Lauhikari syntyi 13.11.1941 sotaorpona Pudasjärven Livon kylässä. Perhe asui Lybeckissä. Perheen omakoti Kanerava, valmistui sodan alla.

Lybeck 2021

Kanerva 2012

Kanerva 2012

12.11.41.

 "Klo 5.00 saavuimme majoituspaikkaan. Varmistimme eteen. Klo 13.00 muutimme teltat patl:n komentopaikan viereen. Teltta maahan. Tällä alueella ryssä tuli sisään ja menetti satoja kaatuneina." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

Tästä majoituspaikasta allekirjoittanut ei ole tarkoin selvillä, mutta ilmenee se pataljoonan sotapäiväkirjasta. Paikka lienee niillä main, jossa pataljoonan komentopaikka myöhemmin sijaitsi N.s. Piiskasuon laidassa.

11.11.41.

 " `Takuumiesten` pitäisi ottaa asemat vastaan.Lentotoimintaa molemmin puolin. Stukia radan suunnassa. Ryssä amoui kranaatteja, meikäläiset vastasivat monin kerroin. Tiellä kohdallamme 4 ryssän hevosta ja kahdet vankkurti. Kaatuneita iivanoita maastossa. Pojat jonkun vihollisen ampuivat silloin tällöin. - Luovutimme asemat saksalaisille klo 8 - 21.30. - Marssimme huoltotietä lounaaseen." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

Yö verraten rauhallinen. Iltayöstä kiihtyvä pakkanen, mutta se lauhtui aamuun mennessä. Päivä kirkas. klo 11.00 alkoi ryssän kranaattikeskitys puron varteen. Vajaan 100 mtr:n päässä toimistoteltastamme kaatui yksi mies ja ainakin pari haavoittui. - Vähän myöhemmin alkoi tulla shrapnalleja jstakin huoltotien itäpuoleisesta maastosta. Ne lensivät viistosti leirialueen yli ja räjähtelivät jossakin puron takana.

Puolen päivän aikaan ilmoitti talousaliupseerin lähetti, että "töpinät" siirretään maantien varteen 19. km:lle Kiestingistä itään. Siirtyminen sujui komelluksitta. Maantielle saavuttiin noin 22. km:n vaiheilla. Sitä pitkin jatkui matka uudelle majoituspaikalle. Se sijaitsi aivan tien varressa eräässä männikköisessä rinteessä suon laidassa.

Ta p p i o:

Kaatunut:

        Alik. Sumu, Paavo

Panssaritorjuntatykki ampuu n. 300m päässä olevaan mottiin.
Kiestinki, Louhi 1941.11.11

10.11.41.

 Asemissa ei erikoisempaa, vaikkakin luutn. Parviainen, kers. Vanhala ja stm Kukka, Kalle haavoittuivat.

Aamulla ilmoitti toim. j:n vartiomies kuulleensa aamuyöllä ryssien liikehtimistä läheiseltä suolta. Päivällä alkoi sitten kuulua kiihkeää jv-aseiden ammuntaa huoltotien auunnassa radan puolelta. Samaan aikaan alkoi ryssä viskellä kranaatteja verraten lähelle Kapustaojan maantien puoleiselle suolle.

Myöhemmin päivällä saatiin tietää, että vihollinen oli hyökännyt katkaisten radalle päin johtavan huoltotien. Kun pataljoonan talousupseeri ja huoltokeskus jäi entiseen paikkaan radan eteläpuolelle, oli yhteyden pitäminen sinne melkein mahdotonta. Se olisi onnistunut vain pitkän kiertotien kautta maanteitä pitkin.

T a p p i o t:

Haavoittunut Luutn. Parviainen, Emil

Kers. Vanhala, Yrjö

stm Kukka, Kalle Einari

9.11.41

 "7.30 otimme vastaan asemat Louhen tien suunnassa. Ryssä ei höökinyt, ainoastaan hiippaili etumaastossa. Asuimme korsussa. Ryssä ampui jonkin verran kranaatteja. Asemamme suolla." (Korn. Laurilan päiväkirjamerkintä.)

Komppania asettui asemiin maantien varrelle, noin 23-24 km:n kohdalle (maantiekilometri itään Kiestingistä). I ja III joukkue asettui maantien pohjoispuolelle, II joukkue tien eteläpuolelle.

'Aamulla lenteli kolme ryssän hävittäjää linjoilla tulittaen konekivääreillä, mutta komppanialle ei tullut mitään tappioita.

Päivällä oli n.s. Hanneliuksen motin selvittely käynnissä. Pitkin päivää kuljetettiin sotasaalishevosia ja vankeja toimitusjoukkueiden ohi taakse päin.

Yöksi asetettiin töpinöistä vartio leirialueen itäpuoleisen suon reunaan.

8.11.41

 Sauna saatiin valmiiksi, mutta kylpeä siinä ei ennätetty, sillä saatiin lähtökäsky.

21.30 oltiin lähtövalmiina ja noin tunnin perästä lähdettiin liikkeelle. Ajettiin radan yli metsälinjalle ja sitä pitkin maantielle päin. Kuormat olivat raskaat ja keli huonoa. Siksi pli pakko pitää tuntuvia taukoja tämän tästä. Lumen vähyys teki huomattavaa haittaa kuormaston siirrolle. Kun saavuttiin suolle, joka myöhemin tunnettin Piiskasuon nimellä ( lähelle Kapustaojaa) pyähdytiin siihen. Komppaniat olivat tällöin kuormaston edessä. Marssitauko muodostui pitkäksi, arvioilta noin 3 - 3 1/2 tuntia. Kun yö oli kylmä, vietettiin aikaa nuotioiden ääressä. 

Komppanioiden lähdettyä liikkeelle oli toimitusjoukkueiden sijoitus sikäli epäselvä vääpeleillekin, että toiset heistä väittivät sijoituspaikan olevan edessä, toiset takana päin. Pienen neuvottelun jälkeen asetuttiin hiukan eteenpäin Kapustaojan varteen ojan eteläpuolelle. Toimitusjoukkueiden teltat saatiin kuntoon noin klo 5.00 (9.11.41).

7.11.41

 Saunan rakentamista.

Evert olisi tänä päivänä täyttänyt 39 vuotta.

6.11.41

 "Ryssän lentäjätkin vierailivat muutamalla pommarilla ja hävittäjällä. 1 alas ammuttu." (Vänr. Lammisen päiväkirja.)

5.11.41

 Motin kupeilta kuului kiihkeä tappelun melu. Stukat kävivät pommittamassa motteja. Komppania aloitti saunan teon lammin rannalle.

4.11.41

 Komppania levossa. - Tykistötoiminta vilkasta.

3.11.41

 Pataljoona siirtyi Lakijärvestä Kangasvaaran länsipuolitse maantiehen johtavan metsälinjan viereen, sen länsipuolelle, rautatien lähelle eteläpuolelle. - Siirtyminen tapahtui iltahämyssä. Päivällä stukat pommittivat ryssän motteja.

2.11.41

 "Edelleen reservissä Louhen tien ja radan välissä. Omat joukot motittavat ryssiä." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

1.11.41

" Alkoi uusi vaihe lohkomme tst-toiminnassa. Sen alkumerkin antoi tykistömme n klo 4 aamulla yhtämittaisena rumputulena, jota kesti n. 2 -3 tuntia.

Mieliala toiveikas." (Vänr. Lammisen päiväkirja.)