Nämä vuoden viimeiset päivät ovat ilmeisesti sujuneet varsin tasaisessa ja rauhallisessa tahdissa niin linjoilla kuin toimistossakin. Kornetti Laurila on unohtanut tehdä mitään merkintöjä päiväkirjaansa. Allekirjoittaneen päiväkirja osoittaa toimistossa käydyn tavan mukaista "paperisotaa" tasaiseen, joskin vilkkaan puoleiseen tahtiin.
27.12.41.
"Aamulla otin vastaan kompanian päällikön tehtävät. Luunt. Tiesmaa lähti lomalle. Päivä meni muuttopuuhassa. Luunt. Jääskeläinen tuli Kangasvaaraan ja minä siitä oikealle." (Korn. Laurila.)
Komppanian paikka on - kuten kuvauksestakin ilmenee - Sukkulakukkulan ja Kangasvaaran välisessä maastossa, jossa komppania on jo aikaisemminkin ollut useampaan kertaan.
26.12.41.
"Tapaninpäivä ja torstai. Ei ajeltu Tapania. Kävin katsomassa "uusia" asemiamme. Tuttu paikka, mutta onko tilanne entinen? Oli. - Illalla kävi pastori Kumpulainen pitämässä pienen hartaushetken korsussamme. Ryssä häiritsi valokuvastamme kranaateilla." (Korn. Laurila.)
25.12.41.
"Tähtikirkkaan jouluyön jälkeen valkeni lyhyt, mutta kirkas joulupäivä. - - - Vihollinen ei tänäänkään osoittanut aktiivisuuden merkkejä. Niin - eilenhän heti luovutettuamme asemat seuraavalle joukkueelle, kävi ryssä, tosin vain joku mies, aivan asemien edessä ryömimässä pimeän turvin, mutta äkkiä olivat lähteneet, kun konetuliaseet alkoivat puhua. En tiedä jäikö ryssiltä kaatuneita." (Korn. Laurilan päiväkirja.)
24.12.41.
J o u l u a a t t o.
"Aatto juhlista jaloin. Aamu meni pienessä itsensä siivoamisessa. Yhtä rauhallista alku kuin edellisinäkin päivinä. Klo 13.00 oli jumalanpalvelus. - 17.00 siirryimme reserviin. Korsumme on hieman linjojen takana. - Aattoilta meni varsin mukavasti. Saimme jokainen "tuntemattoman sotilaan" paketin. Joulukuusikin meillä oli. Hain sen itse. Viisi kirkasta kynttilää siinä paloi avatessamme joulupaketteja, ja olihan niitä kautta koko pitkän korsun tuikkimassa. - - - Illalla kävimme komppanian päällikön kanssa asemissa toivottamassa hyvää joulua vapaan Suomen vakaille vartijoille. Tuo ei mene mielestäni." (Korn. Laurilan päiväkirja.)
Rauhallinen, juhlallinen ja mieliinpainuva oli jouluaatto oli töpinässäkin. Toimistokorsussa oli pieni kuusi, jossa muutamia kirkkaita kynttilöitä. Vähitellen kerääntyi korsuun kaikki oman töpinän miehet ja eräitä miehiä naapurikorsuistakin. Eräs paikalla oleva sotamies, joka oli toiminut laestadiolaisena saarnamiehenä, piti hyväsisältöisen puheen, jonka jälkeen laulettiin ja istuttiin yhdessä rattoisasti tarinoiden. Näin vierähtikin ilta huomaamatta vähän yli puolenyön.
Juhlallinen oli jouluyö ulkoinaisestikin täällä Itä-Karjalan salolla. Huurteinen metsä seisoi hiljaa tyynessä pakkasilmassa ja kimmalteli kauniisti kirkkaan tähtitaivaan alla.
X X X
Lienee jossakin vietetty joulua viinahommissakin ainakin siitä päätellen, että illalla ulos pistäytyessä kuului epämääräistä mölinää vähän sieltä ja täältä.
X X X
Joulua kuvattaessa kerrotaan tavallisesti myös joulupöydän herkuista. Ne olivat meilläkin runsaat. Liitän tähän sen aikaisen "ruokalistammekin".
Se tuossa listassa vain ihmetyttää, miksi siihen on merkitty annetuksi kahvia, kun kerran jaettiin ainoastaan korviketta, eikä kahvia tomuakaan.
Jäljennös
EjP/5050 LÄHETYSTOIMITUS n:o 23.12.41
Vastaanottaja 5053
Joululeipää 28.750 250
- " - leivonaisia 6.900 60
Keksiä 12.650 110
Kinkkusäilykkeitä 14.375 125
Riisiryynejä 9.200 80
Maitopulveria 2.300 20
Sekahedelmiä 4.600 40
Perunajauhoja 4.600 40
Kahvia 3.450 30
Palasokeria 2.300 20
Kidesokeria 2.875 25
Savukkeita 575 kpl 3 Osa sikaareja (345 kpl)
Joulukaramellejä 115 pussia 1 pussi
Karamellejä 13.800 120
Piparipähkinöitä 40.250 350
Sikaaria 575 kpl 5
Suklaata 115 levyä 1 levy
Omenia 28.750 250
Viiniä 115 pulloa 1 pullo
Yhteensä 115 muona-annosta
Lähetti Norblad H.
Poikien joulunviettoa korsussa.
Kiestinki 1941.12.24Poikien joulunviettoa.
Kiestinki 1941.12.24
23.12.41.
"Mitähän ryssä oikein ajattelee meidän touhuistamme? Olemme tehneet puolustusasemia kovalla rytinällä. On hakattu, porattu ja ammuttu maata. Väliin on 20 m korkea hiekka- ja savupilvi kohonnut ilmaan ja pienempiä useita. Ryssä ei muuta kuin ihmettelee. Yrittää sekin asemiansa parannella, mutta ei noin röyhkeästi kuin me, ja pieneen se kai on jäänyt. Siitä ovat tarkat kiväärimiehemme pitäneet huolen, samoin krh ja tykistö, mitä ainakin sen etummaisiin pesäkkeisiin tulee. - Lohkomme sota edelleen laimeaa, kivääritulta ja kranaatteja lentää joskun iivanalle. Sieltä ei tule paljoa, muutama luoti pitkin päivää. Joskun nakkaa jonkin kranaatin. - Joulu on vielä ? ? ? ? " (Korn. Laurilan päiväkirja.)
21.12.41.
T a p p i o t:
Loukkaantuneita:
Korp. Väinä Peltoniemi ja stm Viljo Juvanen loukkaantuivat yhdyshautoja räjäyttettäessä. Komppanian asemissa oli viime päivänä suoritettu yhdyshautojen kaivamista. Korpraali Peltoniemi ja stm Jurvanen olivat töihin menossa, kun pioneerit olivat juuri sytyttäneet räjähdyspanoksen ja menivät korsuun jättäen paikan millään tavalla varmistamatta. - Pahaa aavistamatta kävelivät miehet aivan lähelle panosta. Tämä räjähti sillä seurauksella, että Jurvanen sai lievät aivotärähdyksen ja Peltoniemi muita lieviä vammoja. Kumpikin oli toimitettava kenttäsairaalaan hoidettaviksi.
20.12.41.
Töpinässä valmistunut hevosmiesten korsu "Hevoshotelli."
T a p p i o t: 19.12.41.
Haavoittunut: stm Hepola Olavi
(Stm Hepola haavoittui jo kerran aikaisemmin. Nim. Sohjanassa 31.7.41.)
18.12.41.
"Rauhallinen päivä. Tykistö ja krh:t eivät nekään montaa laukausta ampuneet. - Taivas oli pilvessä ja lunta höytäili koko päivän. Hyvä. Peittyy nuo mustat asemat ja muu lika." (Korn. Laurilan päiväkirja.)
Vänr. Lamminen lähdössä lomalle.
Yöllä 19/20.12.41 pyryä ja tuiskua. Puita kaatuili, rikki ammuttuja. (Korn. Laurilan päiväkirjasta.)
5.12 - 17.12.41.
Ajalta 5.12 - 17.12 ovat muistiinpanot jokseenkin niukkoja. Kokoan seuraavan hajanaisia otteita sieltä ja täältä.
"Tississä" kaivetaan yhdyshautoja ja korsuja ampumalla.
Itsenäisyyspäivän iltana saapuu "Hotelli Rosvoon" vieras, joka viihtyy hyvin ja tuntee olon turvalliseksi, koskapa nukkuu niin sikeästi, että toiset voivat vaihtaa hänen jalkaansa toisen kengät ilman, että hän tietää koko asiasta mitään.
13.12.41 valmistuu töpinässä korsu. "Talvipalatsi."
11.12.41 kirjoittaa vänr. Lamminen: "Sotainen päivä. Piiskatykillä ammuimme ryssän korsuja. Ryssä vastasi. Raskas tykistö luki lakia." - Lamminen on muuten viime kuun lopulla ja tämän kuun alkupuolella sairastanut ja kulkenut useampaan otteeseen komppanian ja kenttäsairaalan väliä. Siitä syystä ei hänen päiväkirjaansa ole voinut käyttää pitkään aikaan apuna.
15.12.41 valmistuu töpinässä hevostalli.
Korn. Laurilan muistiinpanot ovat seuraavat: 5.12 - 17.12. "En ole muistanut näiltä päiviltä erikseen panna mitään muistiin. Edelleen olemme olleet Kangasvaaran asemissa. Olemme paljon parannelleet lohkomme varustuksia. Vihollisen toiminta on rajoittunut pääasiassa kivääreillä ja pikakivääreillä ampumiseen. Silloin tällöin se ampuu sarjan, enimmäkseen kuitenkin vain häiritäkseen. Kyttäileekin se kyllä, mutta pienin tuloksin. Kranaatit siltä tuntuvat olevan vähissä ja säästää tietysti niitä, pelkää myös paljastaa asemiaan, sillä oma tykistö kyllä pitää huolen sen kranaatinheittimien ja tykistön suun tukkimisesta, samoin stukat. Ilmaherruus on meillä. Tänä aikana en ole havainnut yhtään ryssän konetta."
4.12.41.
"Ei erikoisempaa. Päivä meni onnellisesti. Parantelimmea asemia. Ryssä napsii joskus silloin tällöin kiväärillä, kyttäilee. Oma krh ja tykistä muistaa päivittäin ja tietysti yölläkin häiritä vihollista, joka ampuu vain muutaman "römpsän" vuorokaudessa. - Naapurikomppaniasta kaatui eilen vänr. Määttä. Meidän I joukkueestamme on pari miestä haavoittunut täällä. Joukkueellani on edelleen hyvää onnea matkassa, josta Luojalle kiitos!" (Korn. Laurilan päiväkirja.)
Komppanian komentopaikka taas "Hotelli Rosvossa."
T a p p i o t:
Stm Partanen, Ensio haavoittui edellisenä iltana ja kuoli tänään A/12 KS:ssa.
3.12.41.
"Joukkue saunotteli lähellä olevassa Kangasvaaran saunassa. - Klo 17.00 otimme asemat vastaan vänr. Piujolalta. Ryssä melko lähellä. Lähinpämä oikealla olevassa"tississä" ja vasemmalla."
(Korn. Laurilan päiväkirja,)
T a p p i o:
Haavoittunut:
Stm. Mikko Eevert.
2.12.41.
"Nukuimme yön rauhassa. Puhdistimme aseita ja yksi ryhmä kävi töissä "tississä". Kangasvaaran maasto on kohta läpikotaisin tuttua." (Korn Laurilan päiväkirja.)
1.12.41.
J o u l u k u u.
"Rauhallinen päivä lohkollamme. Siirrymme Kangasvaaraan reserviin kahdeksi päiväksi. Vänr. Laitinen otti asemamme vastaan. " (Korn. Laurilan päiväk.)
Aamulla pyysi luutn. Porkka nimiluettelon niistä pudasjärveläisistä, jotka nyt ovat edessä. Pudasjärven vapaahuolto oli lähettänyt joitakin lahjatavaroita jaettavaksi heille. Keräsin luettelon. Siihen kertyi kaikkiaan 49 nimeä. Samalla tutkin, että tällä hetkellä on komppanian kirjoissa 81 miestä alkuperäisiä pudasjärveläisiä. - Vähiin on alkuperäinen komppania supistunut.
30.11.41.
"Sunnuntai. - Mitäpä tänään? Töissä oltiin, mutta kyllä silti tällä kertaa muistettiin, että on pyhä." (Korn. Laurilan päiväkirja.)
29.11.41.
Majuri Bsckman majurri Breitholtzin hautajaisissa.
"Rauhallista edelleen lohkollamme. - - -
Ruokaa meillä on ollut varsin riittävästi, kukaan ei voi väittää toisin. Leipää, laardia, margariinia, joskus voita, juustoa, maksaa tahi lihaa purkeissa, korviketta, joskus korppuja, silliä purkeissa, sokeria t. keinohunajaa t. karamelleja, milkkiä joskus; kerran päivässä keittoa herne- peruna- t.m.s. Tupakka riittää tavalliselle tupakkamiehelle." (Korn. Laurilan päiväkirja.)
27.11.41.
Komppaniassa rauhallista. Osa komppanian töpinästä, hevosmiehiä, rekien tekijät ja kolme kalastajaa olivat tähän saakka olleet Kiestingissä entisessä majapaikassa asuen teltassa. - Tänään tulivat hevosmiehet ja rekimestari pois. Ainoastaan kalastjat sinne vielä jäivät.
26.11.41.
" Päivä meni rauhallisesti. Parantelimme hieman asemiamme. Tykistö- ja krh-tulta, enempi radan ja maantien suunnassa. Ryssä vähän hyökkäili siellä. Lohilahti vallattiin." (Korn. Laurilan päiväkirja.)
25.11.41.
"Edelleen suojasäätä. Lähdeme tiedustelemaan asemapaikkojamme keskipäivällä, komppanian päällikkö ja joukkueen johtajat. - Klo 17.00 miehitimme asemat, jotka aikaisemmin olivat saksalaisten hallussa. Melko rauhallinen paikka, meistä vasemmalla 4. kompp. Kangasvaarassa, jossa ryssä on nenän edessä. (Olimme siellä aikaisemmin, niinkuuin tässäkin paikassa.)" (Korn. Laurilan päiväkirja.)
Töpinästä lähetettiin keittoruoka komppanialle klo 9.00. Ruo´an kuljettajat saivat määräyksen mennä komppaniasta suoraa päätä Pitkäjärven rannalle, jonne töpinät päivällä siirtyivät. - Komppanian töpinä sijoitettiin radan ja suon välille, eikä järven rannalle, jossa aikaisemmin asuttiin.
24.11.41.
"Aamu rauhallisempi. Eilen oli kaksi ryssän pataljoonaa yrittänyt hyökätä radan suunnassa ilman tuloksia. Asemamme pitivät. Saksalaiset menivät eilen illalla maantiellä entisiin asemiinsa, muuten ei ole edetty. - - Lähtö tuli taas. Komppaniamme irtaantui pääosiltaan klo 18.00. Jälkivarmistukseen jäi joukkueen verran ja irtautuivat klo 19.oo. Paikka hieman outo, eteen työnnetty kiila. Meniköhän ryssä jättämiimme ansoihin? Vänr. Lammisen joukkue taas kovaonnisin. - Seurasi yöllinen marssi. Pimeätä; tie epätasaista, mutta jälka tottuu. Se on kuin metsäneläimellä, tuntee ja vaistoaa tiensä. - Märkinä ja uupuneina marssittuamme vain n. 10 km saavumme radan eteläpuolelle.Joimme keskiyöllä korviketta korpun kanssa kanttiinilla radan varressa n. 15 km Kiestingistä. Sen jälkeen tuttua tietä kohti Kangasvaaraa. Pystytimme teltat n. klo 2.00. Nukahdimme aamuun ja kuivailimme varusteitamme." ( Korn. Laurilan päiväkirja.)
Komppanian irtautumisesta on sotapäiväkirjaan sanellut kompp. pääll. luutn. Tiesmaa seuraavaa: "Komppania siirtyi 23. km:n kohdalta maantiesta etelään noin kolme kilometriä. Saksalaisten kenttävartio oli komppanian komentopaikan takana. Komppanian vasen sivusta oli kokonaan auki. Saksalaisten linjat kulkivat porrastettuina noin puoli kilometriä taaempana. Komppaniasta oikealla 6. komppania. Komppanioiden saumakohta levoton. Ryssä noin 50 mtr:n päässä. Kranaatinheitintuli aika valtavaa. III joukkue kenttävartiossa vasemmalla siivellä yksinäisyydessä. -
Komppania siirtyi pääosillaan klo 18.00 pataljoonan komentopaikalle. Jokaisesta joukkueesta jäi yksi ryhmä varmistamaan komppanian irtautumista. Korsut ja saunant miinoitettiin. Klo 20.00 jatkoi komppania matkaansa radan varteen töpinän luo, jonne saapui 22.20, jatkoi matkaansa klo 24.00 Kangasvaaran maastoon, jonne leiriytyi." (Tähän saakka ltn Tiesmaa.)
T a p p i o t :
Kaatunut:
Stm Kaijala, Juho Ilmari
(Stm Kaijala oli vänr. Lammisen joukkueesta. Hän kaatui juuri joukkueen lähtöhetkellä. - Tähän tapaukseen viittaa korn. Laurila sanoessaan : "vänr. Lammisen joukkue huono-onnisin.)
23.11.41.
"Aamulla alkoi molemminpuolinen kova tykkituli, pienemmät aseet säestivät. Meidän asemamme ovat niin edessä (etäisin kolkka), että tykistö ampui yli. Naapureinamme liittolaisiemme kenttävartio oberleutnant Wunch`ín joukkue. Iloisia poikia. Snapsit tarjosivat käydessäni." (Korn. Laurilan päiväkirja.)
Ryssä antanut pitkin päivää kranaatteja ankarasti koko rintamalle, mutta vallankin huoltotiellemme. Komppania samoissa asemissa kuin eilen. Huolto vaikeuttanut keskitysten johdosta, mutta onnistunut sentään hyvin.
22.11.41.
Komppanialle vietiin keittoruoka ennen puolta päivää. Tällöin oli komppania lähdössä uuteen paikkaan, mutta ei oltu selvillä vielä siitä, minne se sijoittuu.
Puolen päivän jälkeen lähti postinkuljettaja, yhdessä toisten pataljoonan postinkuljettajien kanssa, etsimään komppaniaa. Komppania löytyi samasta seudusta, jossa toimitusjoukkueet olivat olleet 10 - 11.11. Komppanian asemat purosta rautatielle päin, huoltotien itäpuolella, ryssän korsukylän kohdalla.
"11.30 lähdimme uuteen paikkaan. Klo 15.00 otimme asemat vastaan. Joukkueeni joutui kenttävartioon vänr. Oinosen entiselle paikalle. Hieman outo paikka, mutta hyvin on mennyt." (Korn. Laurilan päiväkirja.)
"Tulimme "sormennipukkaan, (Vänr. Lammisen -"-)
21.11.41.
Aamulla lähetettiin komppanialle keittoruokaa uuteen paikkaan. Yön aikana oli komppania siirtynyt puolustuslinjan tekoon maantien ja rautatien keskivaiheille n. 14. ratakilometrin kohdalle.
Aivan täsmällisiä eivät määräykset tänäänkään olleet. Kuomasto määrättiin lähtökuntoon klo 13.00. Ajateltiinkin jo siksi, että kolonnan kärki saapui radalle suunnaten kulkunsa järvikannakselle päin. Tässä tuli kuitenkin tauko. Lopulta tuli määtäys siirtyä entiselle paikalle takaisin ja pystyttää sinne teltat.
Hevosten ruoka on näinä päivinä, jo usean päivän ajan ollut kovin heikkoa. Ajomiesten ilmoituksen mukaan oli saatu vain noin puoli tavallisista annoksista, eikä aina sitäkään.
20.11.41.
"Tänään kaiketi muutamme jonnekin, mutta en vielä tiedä minne. Halusta olisimme pitäneet tämän paikan. Onhan kaikki omaa rakentamaamme, mutta toiset ovat tehtävämme." (Korn. Laurilan päivänkirja.)
Töpinät siirrettiin radan eteläpuolelle. Kun kuormaston siirrolla tällä kerralla oli omat mutkansa, niin selostan sen hieman perusteellisemmin.
7.00 talousupseeri ilmoitti lähetevänsä majoitus tiedusteluun ja käski laittaa kuormat kuntoon.
11. käskettiin kuormaston olla klo 12.00 Ej P:n luona lähtövalmiina.
12.00 rykmentin asemestari otti vääpeleistä tarkat vahvuusilmoitukset liikkeelle lähtevästä kolonnasta. Pataljoonamme kolonnan kuljetus tapahtui vääpeli Huotarin johdolla.
13.30 kolonna lähti liikkeelle. - Matka suuntautui pitkin soita radan eteläpuolelle samalle paikalle, mistä lähdettiin 8.11.41. III pataljoonan kuormasto asettui siihen.
Vääpeli Huotari ei ilmeisestikään ollut majoituspaikasta selvillä. H'n kysyi neuvoa III patl:n talousupseerilta ja tämä neuvoi kolonnan jatkamaan matkaansa Pitkäjärven rannalle, sille paikalle, missä lokakuu oli vietetty. - Niinpä jatkettiin marssi sinne. Kun sielläkään ei saatu yhteyttä omaan pataljoonan talousupseeriin pysähdyttiin rautatiepysäkin kohdalle. Pienen ajan perästä ajoi patl:n talousupseeri luutn. Porkka paikalle Kiestingistä päin autolla. Hän ilmoitti heti alun perin ilmoittaneensa vääpeli Huotarille, että II pataljoonan kuormasto sijoittuu III pataljoonan kuormaston lähelle, sen itäpuolelle.
Näin ollen oli pakko ajaa neljättä kilometriä takaisin. Perille saavuttiin n. klo 18.00, ja hevoset olivat huomattavan uupuneita. Leirialue varmistettiin parivartiolla etelään ja itään. - Komppaniamme varmistus oli lammen rannalla varmistaen etelään.
19.11.41.
Iltamyöhällä tiedotti talousaliupseerin lähetti töpinoissä, että ryssän partio on tulossa maantielle pohjoisesta päin. Vartio muutettiin partivartioksi. Tähän saakka oli yksi mies komppaniasta ollut vuorollaan varmistamassa läheisen suon laidassa komppanioihin johtavan huoltotien päässä. - Yä sujui rauhallisesti.
18.11.41.
Töpinässä kaivettiin teltta maahan. Toimenpiden, joka on aina paikkanaa pitävä merkki pien edessä olevasta siirtymisestä.
17.11.41.
Päivä lienee melkoisen köyhä tapahtumista, koskapa toisissa päiväkirjoissa ei ole mitään. Omassani on maininta, että ryssä on viskellyt muutamia "römpsiä" lähelle töpinöitä.
 |
| Lumipukuiset suomalaiset sotilaat etenevät lumisessa maastossa. Kiestinki, Louhi 1941.11.17 |
16.11.41.
"Korsua edelleen ja se valmistuikin. Partio toisesta joukkueesta. Vänrikki Latva tuli komppaniaan." (Korn. Laurilan päiväkirja.)
---Illalla vähän ennen maata menoa kulki yksinäinen ryssän kone jossakin Kistingin puolella pommittamassa. Pommien jyske kuului kaukaa ja koneen hyrinä ensin jostakin rautatien suunnasta ja toisella kerralla Jelettijärveltä päin. Ilmatorjunta avasti tulen, ampuen luultavasti vain ääntä kohti. Patterien ammunta muodosti erikoisen kauniin "ilotulituksen". (Oma päiväkirja)
 |
| Vänr. Lammisen päiväkirja ei tähän aikaan ole erikoisemman sotainen. Oheisena eräs lehti, jonka omin lupini olen siitä liittänyt tähän. |
15.11.41.
"Korsun teossa. Asemissa hiljaista. Kävin saunassa rykmentissä." (Korn. Laurilan päiväkirja.)
"Teltta paloi. Muutimme vasta valmistuneeseen korsuun." (Vänr. Lammisen päiväkirja.)
14.11.41.
"Aloitimme korsun teon. Stukapommittajia. Tykistötoiminta vähäistä." (Korn. Laurilan päiväkirja.)
13.11.41.
"Aamulla muutimme taas samaan paikkaan kuin edellä. II joukkue asettui puolustukseen. Omani oli reservissä. Raivasimme ja kaivoimme asemia. Ryssä ei pahasti häirinnyt. Joitakin kranaatteja ampui piiskalla ja krh:lla." (Korn. Laurilan päiväkirja.)
"Tulimme bunkkerilinjan eteen. N. 18.00 alkoi pikku rähinä. Pari miestä sai vähän sirpaleita." (Värn. Lammisen päiväkirja.)
Ilmeisesti ovat värn. Lammisen mainitsemat haavoittumiset olleet perin lieviä, sillä tietääkseni ei kumpaakaan evakoitu.
Äitini Seija Leena Tiirola os. Lauhikari syntyi 13.11.1941 sotaorpona Pudasjärven Livon kylässä. Perhe asui Lybeckissä. Perheen omakoti Kanerava, valmistui sodan alla.
Lybeck 2021
 |
| Kanerva 2012 |
 |
| Kanerva 2012 |
12.11.41.
"Klo 5.00 saavuimme majoituspaikkaan. Varmistimme eteen. Klo 13.00 muutimme teltat patl:n komentopaikan viereen. Teltta maahan. Tällä alueella ryssä tuli sisään ja menetti satoja kaatuneina." (Korn. Laurilan päiväkirja.)
Tästä majoituspaikasta allekirjoittanut ei ole tarkoin selvillä, mutta ilmenee se pataljoonan sotapäiväkirjasta. Paikka lienee niillä main, jossa pataljoonan komentopaikka myöhemmin sijaitsi N.s. Piiskasuon laidassa.
11.11.41.
" `Takuumiesten` pitäisi ottaa asemat vastaan.Lentotoimintaa molemmin puolin. Stukia radan suunnassa. Ryssä amoui kranaatteja, meikäläiset vastasivat monin kerroin. Tiellä kohdallamme 4 ryssän hevosta ja kahdet vankkurti. Kaatuneita iivanoita maastossa. Pojat jonkun vihollisen ampuivat silloin tällöin. - Luovutimme asemat saksalaisille klo 8 - 21.30. - Marssimme huoltotietä lounaaseen." (Korn. Laurilan päiväkirja.)
Yö verraten rauhallinen. Iltayöstä kiihtyvä pakkanen, mutta se lauhtui aamuun mennessä. Päivä kirkas. klo 11.00 alkoi ryssän kranaattikeskitys puron varteen. Vajaan 100 mtr:n päässä toimistoteltastamme kaatui yksi mies ja ainakin pari haavoittui. - Vähän myöhemmin alkoi tulla shrapnalleja jstakin huoltotien itäpuoleisesta maastosta. Ne lensivät viistosti leirialueen yli ja räjähtelivät jossakin puron takana.
Puolen päivän aikaan ilmoitti talousaliupseerin lähetti, että "töpinät" siirretään maantien varteen 19. km:lle Kiestingistä itään. Siirtyminen sujui komelluksitta. Maantielle saavuttiin noin 22. km:n vaiheilla. Sitä pitkin jatkui matka uudelle majoituspaikalle. Se sijaitsi aivan tien varressa eräässä männikköisessä rinteessä suon laidassa.
Ta p p i o:
Kaatunut:
Alik. Sumu, Paavo
 |
| Panssaritorjuntatykki ampuu n. 300m päässä olevaan mottiin. Kiestinki, Louhi 1941.11.11 |
10.11.41.
Asemissa ei erikoisempaa, vaikkakin luutn. Parviainen, kers. Vanhala ja stm Kukka, Kalle haavoittuivat.
Aamulla ilmoitti toim. j:n vartiomies kuulleensa aamuyöllä ryssien liikehtimistä läheiseltä suolta. Päivällä alkoi sitten kuulua kiihkeää jv-aseiden ammuntaa huoltotien auunnassa radan puolelta. Samaan aikaan alkoi ryssä viskellä kranaatteja verraten lähelle Kapustaojan maantien puoleiselle suolle.
Myöhemmin päivällä saatiin tietää, että vihollinen oli hyökännyt katkaisten radalle päin johtavan huoltotien. Kun pataljoonan talousupseeri ja huoltokeskus jäi entiseen paikkaan radan eteläpuolelle, oli yhteyden pitäminen sinne melkein mahdotonta. Se olisi onnistunut vain pitkän kiertotien kautta maanteitä pitkin.
T a p p i o t:
Haavoittunut Luutn. Parviainen, Emil
Kers. Vanhala, Yrjö
stm Kukka, Kalle Einari
9.11.41
"7.30 otimme vastaan asemat Louhen tien suunnassa. Ryssä ei höökinyt, ainoastaan hiippaili etumaastossa. Asuimme korsussa. Ryssä ampui jonkin verran kranaatteja. Asemamme suolla." (Korn. Laurilan päiväkirjamerkintä.)
Komppania asettui asemiin maantien varrelle, noin 23-24 km:n kohdalle (maantiekilometri itään Kiestingistä). I ja III joukkue asettui maantien pohjoispuolelle, II joukkue tien eteläpuolelle.
'Aamulla lenteli kolme ryssän hävittäjää linjoilla tulittaen konekivääreillä, mutta komppanialle ei tullut mitään tappioita.
Päivällä oli n.s. Hanneliuksen motin selvittely käynnissä. Pitkin päivää kuljetettiin sotasaalishevosia ja vankeja toimitusjoukkueiden ohi taakse päin.
Yöksi asetettiin töpinöistä vartio leirialueen itäpuoleisen suon reunaan.
8.11.41
Sauna saatiin valmiiksi, mutta kylpeä siinä ei ennätetty, sillä saatiin lähtökäsky.
21.30 oltiin lähtövalmiina ja noin tunnin perästä lähdettiin liikkeelle. Ajettiin radan yli metsälinjalle ja sitä pitkin maantielle päin. Kuormat olivat raskaat ja keli huonoa. Siksi pli pakko pitää tuntuvia taukoja tämän tästä. Lumen vähyys teki huomattavaa haittaa kuormaston siirrolle. Kun saavuttiin suolle, joka myöhemin tunnettin Piiskasuon nimellä ( lähelle Kapustaojaa) pyähdytiin siihen. Komppaniat olivat tällöin kuormaston edessä. Marssitauko muodostui pitkäksi, arvioilta noin 3 - 3 1/2 tuntia. Kun yö oli kylmä, vietettiin aikaa nuotioiden ääressä.
Komppanioiden lähdettyä liikkeelle oli toimitusjoukkueiden sijoitus sikäli epäselvä vääpeleillekin, että toiset heistä väittivät sijoituspaikan olevan edessä, toiset takana päin. Pienen neuvottelun jälkeen asetuttiin hiukan eteenpäin Kapustaojan varteen ojan eteläpuolelle. Toimitusjoukkueiden teltat saatiin kuntoon noin klo 5.00 (9.11.41).
6.11.41
"Ryssän lentäjätkin vierailivat muutamalla pommarilla ja hävittäjällä. 1 alas ammuttu." (Vänr. Lammisen päiväkirja.)
5.11.41
Motin kupeilta kuului kiihkeä tappelun melu. Stukat kävivät pommittamassa motteja. Komppania aloitti saunan teon lammin rannalle.
3.11.41
Pataljoona siirtyi Lakijärvestä Kangasvaaran länsipuolitse maantiehen johtavan metsälinjan viereen, sen länsipuolelle, rautatien lähelle eteläpuolelle. - Siirtyminen tapahtui iltahämyssä. Päivällä stukat pommittivat ryssän motteja.
2.11.41
"Edelleen reservissä Louhen tien ja radan välissä. Omat joukot motittavat ryssiä." (Korn. Laurilan päiväkirja.)
1.11.41
" Alkoi uusi vaihe lohkomme tst-toiminnassa. Sen alkumerkin antoi tykistömme n klo 4 aamulla yhtämittaisena rumputulena, jota kesti n. 2 -3 tuntia.
Mieliala toiveikas." (Vänr. Lammisen päiväkirja.)
31.10.41
Pataljoonan komentaja piti puhuttelun pataljoonalle eilen saamansa II luokan rautaristin johdosta. Komentajan sanojen mukaan kuuluu kunnia tästä rististä koko pataljoonalle.
30.10.41
Kenraali Siilasvuo tarkastuksella pataljoonassa. Kenraali toi pataljoonan komentajalle, majuri Backmanille myönnetyn II luokan rautaristin.
29.10.41
Klo 10.00 lähdimme taakse. Majoitumme n 5 km Kiestingistä itään.
Majoittuminen tapahtui maantien ja Kangasvaaraan johtavan huoltotien haaran läheisyyteen.
22-28.10.41
"Pidimme kenttävartiota suolla." (Vänr. Lammisen päiväkirjaan tehty merkintä.)
Edellä kerrottu viikko lienee ollut jokseenkin köyhä tapahtumista. - Kun allekirjoittanut oli lomalla - 3.11.41 saakka, on päiväkirjamerkinnät rajoitettava ainoastaan vänr. Lammisen ja korn. Laurilan päiväkirjoihin.
21.10.41
Komppania siirtyi lepäämään Lakijärvestä Kangasvaaran länsipuolitse johtavan linjan varteen, n. 750 m. Pitkäjärven - Kangasvaaran huoltotiestä Lakijärvelle päin. - Majoittuminen tapahtui aluksi teltoissa.
20.10.41
Pitkäjärvi on nyttemmin miestä kantavassa jäässä kauttaaltaan. On satanut ensimmäisen lumen. - Rintamalla ei mainittavaa.
19.10.41
Komppaniassa ei erikoista.
Vääpeli Heiskanen, joka heti lomalta palattuaan oli käynyt lääkärin vastaanotolla, lähetettiin sairaalaan.
Kersantti Matti A h o n e n siirtyi komppanian vääpeliksi.
Ryssä ampui muutamia kranaatteja Pitkäjärveen viime yönä. - Muutamia "römpsiä" tuli tänäkin iltana järveen. Pääasiassa sen itäpäähän.
18.10.41
Illalla klo 23 - 24 välillä kuulimme asemista yhtämittaista tulta. Vihollinen hyökkää naapurilohkolla. Menen asemiin ottamaan selvää tilanteesta. Pari raskasta ryssien römpsää putoaa asemiemme eteen. Tilanne rauhoittui.
17.10.41
Rauhallista. Valamme sormuksia ryssien pakeista ja pelaamme tammea. (Vänr. Lammisen päiväkirjasta.)
16.10.41
Klo 9.50 alkoi ryssän rumputulikeskitys jonnekin ratavarteen. Tavaraa sillä näkyy sittenkin vielä riittävän. Omat vastasivat.
Aamulla ampuivat III joukkueen pojat naarashirven ja hakivat sen piikkilankojen edestä, n. 20 m päästä. Illalla söimme huikeat hirvipaistit. Päivällä katsastin asemat. (Vänr. Lammisen päiväkirjasta.)
15.10.41
Klo. 3.00 aamulla aloitti ryssä keskittää linjoihimme krh:lla ja piiskatykeillä. Sitä kesti tasaisesti n. 3 tuntia. Naapurikomppaniassa tappioita, meillä ei mitään. "Römpsiä" sateli pikku hotellimme joka nurkalle. 4. komppanian kohdalla kokeili hyökkäystä. Tulos parikymmenta kaatunutta vanjaa. (Vänr. Lammisen päiväkirjasta.)
14.10.41
"Ryssä on ollut melko hiljaa. Ampuu ja kyttäilee metsässä. Yöllä laukausten vaihtoa ja hieman krh-tultakin." (Korn. Laurilan påiväkirjasta.)
Töpinöiden sauna järvikannaksella valmistunut.
Pitkäjärvi, jonka rannalla asunne, meni viime yönä jäähän.
13.10.41
Radion nimimerkki "Jahvetti", nuori, lyhyt, lihava ja hyväntuulinen vänrikki pataljoonaa tervchtimässä. Jahvetin ja miehistön tapaanimen tapahtui n.s. "Kollin" mäellä. Pattaljoonan komentopaikkahan oli nimeltään "Kolli."
Päivä rauhallinen.
T a p p i o_
Stm. Saraketo, Niio Johannes haavoittunut.
12.10.41
Vänrikki L a m m i n e n ja kornetti L a u r i l a saapuivat eilisiltana komppaniaan. Tänään he tutustuivat komppanian päällikön johdolla etulinjaan.
Tästä lähtien on tilaisuus saada tietoja myös e.m. vänrikkien muistiinpanoista.
7 - 11.10.41
Turkulainen rykmentti tekemässä tietä Kangasvaaran ja järvikannaksen välillä. Pataljoonan siirtymisen aikoihin olikin tie melkoisen huonokuntoinen hevosillakin liikuttavaksi.
11.10.21 ampui oma kranaatinheittimemme "vinkkelikranaatin" (siipirikkoisen kranaatint) toisen joukkueen korsun eteen sillä seurauksella, että eräs kk-kompp. mies ja oma miehemme haavoittui.
Asemissa yleensä hyvin rauhallista. Ainoastaan jokin räjähtävä kuula silloin tällöin napsahti puissa. (Räjähtäviä kuulia miehet nimittivät "kaksipäisiksi". Se kun pamahtaa molemmissa päissään.)
T a p p i o t:
Haavoittunut:
7.10.41 Korpr. Jokela Aukusti
9.10.41 Stm Pihlaja, Martti
11.10.41 " Pihlajaniemi, Hannes (Omasta kranaatista.)
6.10.41
Rykmentin huoltopäällikkö määräsi toimitettavaksi komppanioissa varusinventaarion. Tarkoituksen oli saada miehiltä kuittaus heille jaetuista varusteista, jotta miehet huoltaisivat heille uskottua valtion omaisuutta.
Edellä olevaan toimenpiteeseen lienee osaltaan vaikuttanut sekin seikka, että saksalaisille sotilaille oli alkanut ilmaantua suomalaisia varusteita, jotka epäilemättä alkoivatkin heille olla hyvään tarpeeseen nyt ilmojen kylmettyä. - Luultavasti on vaitaminen tapahtunut muitenkin muualta kuin etulinjoilta, mutta lienee jonkinlaista kauppaakin tehty, koskapa eräässä korsulaulussa lauletaan m.m.
"On takuumiesten kanssa hyvä olla suhteissa. Heillä konjakkia on pullottain, ihan monia litroja. Sitä tossuilla, turkeilla, puukoilla ja öljyillä vaihdetaan. Sitä korsuissa sitten nautitaan, ja tätä laulua lauletaan."
Edellä olevassa laulussa tosin puhutaan ryssiltä ryöstetystä tavarasta, mutta eipä liene aina olleet suomalaisetkaan varusesineet turvassa, mikäli saksalaisia tarkkaillessaan voi asiaa päätellä.
5.10.41
Edessä perin rauhallista. Kävin "Hotelli Rosvossa". Seuraavana yönä laadin luettelon kaatuneista, kuolleista ja kadonneista.
3.10.41
Pataljoonan huolto siityi Pitkänjärven rannalle. Komppaniassa sattunut kaksi haavoittumista.
T a p p i o t:
Haavoittunut:
stm Jokinen, Veini Verner
" Salomäki, Kaarlo Gunnar
30.9.41
Vääpeli Heiskanen lähti toipumislomalle. Allekirjoittanut määrättiin hoitamaan komppanian vääpelin tehtäviä kirjurin toimen lisäksi siihen saakka, kunnes vääp. Heiskanen palaa lomaltaan.
Komppania siirtynyt tällä päivämäärällä Kangasvaaraan. Komppanian komentopaikkana "Hotelli Rosvo."
29.9.41
(Ote omasta päiväkirjastani.)
"Koko päivän olen yrittänyt ottaa selvää eräistä kadonneista. Nyt alkaa tulla sadonkorjuu siitä hätäisyydestä, joka oli vallalla silloin, kun täydennysmiehiä eteen lähetettiin. Silloin ei saanut henkilötietoja, eikä edes kunnollista nimiluetteloa. Nyt on mahdoton todeta onko joku mies eden komppaniassa ollutkaan. Täydennysporukat oli koottu sieltä ja täältä.
He olivat toisilleen tuntemattomia, kun tänne saapuivat. Kun tällainen porukka sitten hajoitettiin tuntemattomaan pataljoonaan, niin seuraukset ymmärtää."
28.9.41
Kompanian oli määrä osallistua hyökkäykseen n.s. Sukkulakukkulalle, mutta miehet eivät lähteneet. - Asiasta suoritettu joitakin tutkimuksia, mutta lienee jätetty enempiin toimiin ryhtymättä. - Lähempi selvitys asiasta lienee varmaankin pataljoonan sotapäiväkirjasta.
JR 53 esikunta sotapäiväkirjasta otteet
 |
 |
| JR 53 esikunta 27.9.41 liite |
27.9.41
Komppania Kangasvaaran luona. Pataljoonan talousupseeri vääpeleiden kanssa päivärahan palautuksia suorittamassa Div. J:n rahastossa.
26.9.41
Toimistot siirrettiin noin 150 mtr radan toiselle puolelle. - Tämä epätietoiselta vaikuttava muuttopuuha on muuten vaikuttanut huomattavan haitallisesti toimistotyöhön ja siksi se kannattaa näin "aikakirjaankin" merkitä. On itsestään selvää, että näinä aikoina olisi työtä ollut varsin runsaasti, mutta päiväkausien odottelu asemalla ja myötäiset siirrot veivät kaiken työmahdollisuuden olemattomiin.
22.9.41
"Toimistot siirrettiin hevosilla pahvisaunojen kohdalle, siihen, missä pataljoona oli rakentanut puolustuslinjaa. Teltta kaivettiin maahan. Paikka tuntui onnistuneelta.
23.9.41
Komppania Kangasvaaran luona. - Illalla saatiin tieto, että toimistot aiotaan siirtää myös sinne, pataljoonan komentopaikan välittömään läheisyyteen.
Kk-komppanian vääpeli Kurimo vapautettiin erikoismääräyksestä metsätöihin, samoin meidän komppaniastamme eräs ajomies Eino Pihlaja.
Rintamalla hiljaista. Meidän puoleltamme vähäistä tykistö- ja krh-tulta, mutta ryssä ei ole yleensä vastannut. Ilma kaunis ja kirkas. Ryssän lentokoneita ei ole näkynyt eilen eikä tänään.
21.9.41
Toimistojen siirtoyritystä. Tavarat taas kuljetettu asemalaiturille. Junalla ei päästä. Palataan takaisin tyhjin toimin. - Illalla kokosi adjutantti vääpelit ja kirjurit mukaansa. Mentiin eteen. Iltamyöhällä tulin tyhjin toimin takaisin. Perilla ei nim. olisi kaivattu ensinkään.
19.9.41
Komppanian vääpeli vaihtui taas. Kersantti Puhakka siirrettiin takaisin entiseen toimeensa, pataljoonan ase-au:ksi. Vääpeliksi tuli täydennysmiehistössä saapunut vääpeli Yrjö H e i s k a n e n.
Toimisto pakattiin ja tavarat kuljetettiin asemalle. Junaliikenne heikkoa. Tavarat jäi asemalle ja illalla oli palattava teltoille takaisin. - Ryssän pommareita rintaman suunnalla pommittamassa.
Everstiluutnantti Turtolan kaatuminen, Lauri Hannikainen
Linkki Kansa Taisteli 8/1971 lehden artikkeliin
https://drive.google.com/file/d/1E4gFERoAhA_WbjmUKWk0jy-E8ksPAhf-/view?usp=sharing
17 ja 18.9.41
Komppania edelleen asemia tekemässä. - Toimistossa "paperisotaa" mottivaiheen jäljestä.
12.9 - 16.9.41
Komppania samassa paikassa puolustuslinjaa rakentamassa. - Rintamalla yleensä rauhallista, ainoastaan tykistötoimintaa ajoittain puolin ja toisin.
16.9.41 siirrettiin vääp. Holtinkoski ja kers. Jurvansuu kouluutuskeskukseen.
Tähän saakka oli komppania asunut teltoissa. Asemien valmistuessa järvikannaksen läheisyyteen saatiin myös valmiiksi ensimmäiset korsut, joihin osa komppaniasta siirtyi asumaan. - Rakennettujen korsujen suhteen kannattaa lisätä se huomautus, että ne tehtiin yleensä kovin ahtaita ja sen johdosta tukalia asua. Tämä vika pyrki esiintymään sittemminkin yleensä koko pataljoonan rakentamissa korsuissa. Myöhemmissä vaihessa siihen oli osoittain syynä olosuhteetkin, mutta lienee tuloksiin vaikuttanut myös alussa vallalle päässyt tottumus.
11.9.41
"Komppaniamme asemien valmistuksessa. Tänään täyttyi kolme kuukautta yleisiissä kertausharjoituksissa. Taas lentää etulinjoille ryssän hävittäjäkoneita ampuen ja pommeja pudottaen." 2
10.9.41
"Komppaniamme puolustuslinjan valmistuksessa koko päivän. Rintamalla rauhallista, vähäistä tykistötoimintaa lukuunottamatta. Päivä oli vesisateinen." 2
Komppanian vääpeli vaihtui. Vääpelinä toiminut kersantti Jurvansuu siirrettiin joukkueen varajohtajaksi ja komppanian vääpeliksi määrättiin pataljoonan entinen ase - au kersantti Sakari P u h a k k a.
9.9.41
"Herätys klo 4.00. Aamutee. Klo 5.00 lähti komppaniamme puolustuslinjan tekoon. Tässä työssä oli mukana koko toinen pataljoona. Tänään ei sadakaan. On pilvinen sää. Komppaniamme sai tänään kylpeä." 2
8.9.41
5/JR 53
"5.00 lähti komppaniamme liikkeelle suuntana etulinja.
6.20 yllätti neljä ryssän hävittäjää joukkueemme radalla. Tuntia myöhemmin tuli sama laivua tulittaen taaskin. Iltapäivällä sai komppania lähteä teltoille. yö oli rauhallinen. Ainoastaan tykistötoimintaa." 2
Vaikka edellisenä iltana olikin annetty määräys siirtää koko toimisto komppanian korkeudelle, en sitä heti totellut. Otin konttini välttämättömimmät paperit ja menin vänr. Parviaisen mukana rataa pitkin jalkaisin komppaniaan.
On luonnollista, että komppania oli motista tullessaan mitä kipeimmin kylvyn tarpeessa. Täitä oli joka miehessä niin paljon kuin ajatella saattaa. - Uuteen majapaikkaan olikin varattu pahvisauna, jossa oli hyvä tilaisuus perusteelliseen puhdistautumiseen ja ahkerassa käytössä näytti sauna olevankin, kun komppaniaan saavuin.
Perillä ennätin tarkastella miehistöluetteloita, jotka mottivaiheen jäljeltä olivat melkoisesti virheelliset, niinkuin edellä on jo selostettu. - Tottelemattomuuteni toimiston siirron suhteen osoittautui pian hyödylliseksi. Heti, kun li vähän työn alkuun päässyt, tuli käsky siirtää toimistot takaisin Kiestinkiin. - Omalta osaltani kävi muutto helposti. Otin kontin selkääni ja kävelin suutarin kanssa rataa pitkin Kiestinkiin.
7.9.41
5/JR 53
"Komppaniamme levolla järvikannaksella. Yhteys on kenttäkeittiöön. Illalla asetuttiin levolle. Luutn. Tiesmaa palasi komppaniaamme takaisin." 2
Komppanioiden saavuttua järvikannaksen läheisyyteen vietiin kenttäkeittiöt heti sinne, niin että miehistö sai keittoruokaa. Se tapahtuikin pitkästä aikaa. Seuraavana päivänä oli määrä siirtää myös toimistot komppanioiden yhteyteen.
Liite N:o 2. 5/JR 53:n sotapäiväkirjaan.
Liite N:o 2. 5/JR 53:n sotapäiväkirjaan.
E r ä i t ä y l e i s h a v a i n t o j a n. s. m o t t i v a i
h e e n a j a l t a.
Edellä esitetty ajanjakso komppanian vaiheissa tunnetaan yleisesti
mottivaiheen nimellä. Tämä vaihe alkoi joukkojen siirryttyä radan suunnassa n.
20 km Kiestingistä itään ja vihollisen katkaistua huoltoyhteyden radan kautta.
Radan kautta ei huoltoa voitukaan sitten suorittaa koko aikana siihen saakka,
kunnes pataljoona 6.9.41 siirtyi noin kilometrin verran järvikannaksen
länsipuolelle puolustuslinjaa valmistamaan.
Kun mottivaihe monessakin suhteessa on omalaatuista aikaa, esitän
seuraavassa eräitä seikkoja, jotka eivät varsinaisen päiväkirjan puitteissa
muuten tule kyllin selvästi esille.
P a t a l j o o n a n h u o l t o:
(Pataljoonan huolto toimi luutn. Porkan kertoman mukaan seuraavasti.)
Pataljoonan huoltokeskus sijaitsi Kiestingissä. Komppanioiden
talousaliupseerit oli viety komppanioiden mukana eteen. Ainoastaan pataljoonan huoltoaliupseeri
parin apulaisensa kera toimitti tavarat junalla ja osaksi purilailla ”Kettuun”
saakka (n. 17 km Kiestingistä itään radan varressa olevaan paikkaan.). Tänne
lähettivät pataljoonat edestä hevoskolonnat jonkun upseerin tai hyvän aliupseerin
johdolla. E-tarvikkeet kuormattiin Ketussa joko purilaisiin tahi hevosten
kantosatuloihin, ja kolonna kulki radan eteläpuolta (Puron pohjoispuolella)
rykmentin huoltoon, joka oli järven itäpäässä. Tämä matka oli hyvin vaikeaa,
soista ja vetistä. Kun ilmat yleensä olivat sateisia, kastuivat leipätonkat ja
suuri osa leivistä tippui metsiin. Sieltä niitä oli vaikea poimia, kun matkat yleensä
suoritettiin yön aikana. Rykmentin huollossa toimitettiin talousaliupseerien
avulla e-tarvikkeiden jako pataljooniin, tämän jälkeen komppanioihin ja edelleen
joukkueittain. Tämän jälkeen tulivat komppanioista muutamat miehet hakemaan
joukkueiden annokset ja joukkueissa tapahtui jakaminen miehille.
Yleisenä huomiona haluan mainita, että muona oli sinne säännöllisesti
matkalla, mutta edellä mainituista vaikeuksista johtuen olivat annokset
useinkin pieniä, mutta ketään ei sentään kuollut nälkään.
Johtuen purilaiden ja kantosatuloiden käyttämisestä saivat hevoset yleisesti
säkälyöttymiä ja menivät rasittavista matkoista huonoon kuntoon. Pataljoonan hevosille
suoritettiin sentään vaihto ja siitä syystä säästyivätkin pataljoonan hevoset
pahimmalta.
K o m p p a n i a n t a i s t e l u
k u n t o o n vaikuttavia seikkoja:
Komppanian taistelukuntoon vaikutti mottivaiheen aikana alentavasti
epäilemättä se seikka, että täydennysmiehistö oli suurelta osalta alkujaan
huoltotoimiin määrättyjä miehiä. Alkuperäinen komppanian miehistö vaistosi, ettei
täydennysmiehiin voinut luottaa samalla tavalla kuin alkuperäiseen miehistöön.
Tämä seikka hajoitti tavallaan komppaniaa kahtia.
Jatkuva levon puute aiheutti väsymystä, jonka vuoksi osa miehistä pyrki
omin lupinsa linjoilta pois. Tästä seikasta onkin jo mainittu eräässä toisessa
yhteydessä. Eräät valittivat hermojaan, jotkut joitakin muita vikoja, ja lääkäri
määräsi useita apupalvelukseen. Kun komppaniassa oli jo entuudestaan ylimääräisiä
apupalvelumiehiä, jäi toimitusjoukkueeseen runsaasti sellaisiakin miehiä,
joille ei löytynyt mitään varsinaista tointa.
Kun komppanian toimiston taholla ei ollut mitään kuvaa tilanteen
todellisesta kehityksestä, käännyttiin oma-alotteisesti kenttäsairaalan
lääkärin puoleen pyynnöllä, että ylimääräiset apupalvelumiehet siirrettäisiin
lääkärintarkastustietä rintamantakaiseen palvelukseen. Neuvoteltuaan asiasta divisioonan
lääkärin kanssa ryhtyikin kenttäsairaalan lääkäri asiassa toimenpiteisiin.
8.9.41 siirrettiin rintamantakaiseen palvelukseen komppaniasta 1 aliups. ja 12
miestä.
Komppanian siirryttyä järvikannakselle esitti komppanian päällikkö
edellisen lisäksi toimitettavaksi uuden lääkärintarkastuksen sellaisten kohdalle,
jotka olivat osoittautuneet taistelukunnottomiksi. 12.9.41 toimitetussa
lääkärintarkastuksessa lähetettiinkin rintamantakaiseen palvelukseen vielä
kokonaista 18 miestä. Näin lähetetyistä oli osa viime sodan invaliideja tahi
muuten vaivaisia, esim. sormia puuttui tahi käsi oli jäykistynyt, jonka
johdosta apupalvelukseen määrätty. Erän oli huomattavan kuuro ja suuri osa ”tärähtäneitä.”
Edellä kerrottu siirto voi asiaa tuntemattomasta tuntua liian rohkeasti
suotitetulta, mutta kun on läheltä seurannut asioiden kehitystä, voi todeta,
että e.m. ”suursiivous” oli sillä hetkellä tosiaan tarpeellinen. Jäljelle jäänyt
osa on ollut sen laatuista, että se on kyennyt nyt myöhemmin sulautumaan yhteen
ja toimimaan yhteisvastuullisesti. Tähän sulautumiseen ei ole vaikuttanut
yksinomaan aika, vaan huomattavalta osaltaan myös se, että ilmapiiri puhdistui.
Komppanian taistelukuntoon vaikuttavana tekijänä tulkoon vielä mainituksi,
että miehistö on vielä jälkeenpäinkin muistellut motti-aikaa todella surkeana
aikana. Tämä ei ihme olekaan, sillä saihan miehistö maata useinkin
vesiperäisellä maalla vesisateessa vihollisen kranaattikeskityksessä, voimatta
kaivaa itselleen minkäänlaista asemakuoppia. Ravinto oli useinkin kovin
puutteellista. – Kun kuuntelee miehistön kertomuksia muona-annoksista, joita
siellä jaettiin ja kun osapuilleen tietää, mitä sinne lähetettiin, niin tulee
siihen käsitykseen, että pitkän huoltotien varrella hävisi tosiaan huomattava
osa lähetetystä muonasta. Minne se joutui, sitä on tietysti mahdoton tietää.
Eräs seikka, jota myös on usein pienellä moitteella mainittu on se, että
päällystön taholta kuvattiin mottivaiheen aikana edessä olevat
taistelutehtävät, vihollisen voimasuhteet j.n.e huomattavasti pienemmiksi, kuin
mitä todellisuudessa oli.
Niin usein kuin allekirjoittanut onkin ollut tilaisuudessa kuulemaan
erilaisia juttuja mottivaiheen ajalta ja siihen liittyviä arvostelmia, olen
kuitenkin tyydytyksellä pannut merkille sen seikan, että yleisesti on tajuttu
se seikka, että tässä vaiheessa niin kuin muulloinkin on kukin tehnyt tehtävänsä
taitonsa ja kykyjensä mukaan. Mitään syytöksiä ja jatkuvaa katkeruutta en ole
komppanian keskuudessa havainnut. Siksi ei edellä kerrottuja huomautuksia
muonitukseen y.m.s. suhteen tule suinkaan ymmärtää syytöksiksi. Olen ne
halunnut esittää yksinomaan luodakseni mahdollisimman tarkan kuvan sen aikaisista
olosuhteista.
Motista järvikannakselle siirtyminen muodostaa monessa suhteessa selvän
rajan komppanian vaiheissa. Rauman komppanian historia päättyi Kuolemankukkulalla,
mottivaihe muodosti oman osansa ja sitä seuraava asemasodan aika oman osansa yksikön
historiassa.
Ennen kuin siirrymme seuraamaan asemasodan aikaa, esitän seuraavassa
tappiotilaston koko ajalta:
Ups. au miehiä.
Kaatunut 5 7 29
Haavoittunut 6 17 61
Sairaana evakoitu 3 2 22
Kadoksissa - 2 4
Tappiot yhteensä: 14 28 116
Vahvuusilmoitus 6.9.41
ups. au miehiä.
Kirjoissa 7 32 202
Komennuksella 2
Lomalla 3
Sairaalassa 4 14 77
Sairaana komppaniassa 1 3 17
Rivissä 2 15 103
Muonavahvuus 3 18 120
Taisteluvahvuus 2 12 83
Komppaniassa sairaaksi merkitty upseeri on vänr. Saarinen, Pekka, joka
aikaisemmin haavoittui. Nyt hänet oli parantuneena siirretty komppaniaan, mutta
hän anoi siirtoa johonkin autokomppaniaan sen vuoksi, että hänen polvensa lähti
usein sijoiltaan. Tällaisen siirron hän myöhemmin monen vaiheen perästä saikin.
7.9.41 palasi komppanian entinen päällikkö luutn. Tiesmaa ja otti
komppanian päällikkyyden vastaan.
x
x x
Mottivaiheen loppuaikana on jäänyt jokseenkin ainoaksi tietolähteeksi vääp.
Holtinkosken päiväkirja. – Seuraava osaa kootessa ei ole ollut käytettävissä
mitään yhtenäistä lähdettä. Komppaniassa ei ole nim. päivittäin tehty mitään
sotapäiväkirjamuistiinpanoja.
Asemasodan aika on – kuten jokainen tietää- yksitoikkoista ja tapahtumista köyhää aikaa. Olenkin pyrkinyt seuraavassa kokoamaan kaikki sellaiset tapahtumat, jotka ovat jollakin tavalla komppanian historiaa. En siitä syystä tavoittelekaan joka päivälle jotakin muistiinpanoa. Pääasiallisena tietolähteenäni olen tässä osassa käyttänyt omaa päiväkirjaani. Siitä syystä saattaa esitys tuntua jossakin määrin liiaksi ”töpinästä” päin seuratulta.
6.9.41
5/JR 53
"Sai komppaniamme käskyn valmistautua lähtöä varten. Lähtöä ei tullut. Klo on 19.00. Ryssät ovat hyökänneet viisi kertaa voimatta mitään. Kuudennella kerralla etulinja paikoin vetäytyi taaksepäin. Tykistötuli on ollut koko päivän puolin ja toisin ankaraa.
20.00 sai komppaniamme käskyn lähteä taaksepäin. Tultiin noin kilometrin verran järvikannaksen taa (länsipuolelle). Majoituttiin siihen." 2
T a p p i o:
Alikersantti Lauhikari, Evert on kadonnut 3 - 6.9.41 välisellä ajalla.
 |
5.9.41
5/JR 53
"Komppaniamme samassa paikassa teltoissa yötä. 16.00 sai komppaniamme käskyn olla lähtövalmiina, sillä ryssät aloittivat ankaran kovan tulituksen. Se oli kuitenkin vain "propagandaa". 2
4.9.41
5/JR 53
"Ollaan levolla koko toinen pataljoona huoltotien itäpuolella. Muona tuli tänään Lohilahdesta päin. 16.00 sai komppaniamme käskyn lähteä Kiestinkiin päin. Tultiin ryssien motin korkeudelle." 2
 |
| Seija äiti "Kiestingin motissa" 23.6.2013 |
3.9.41
5./JR 53
Olin Kaputsenajoen varmistusasemissa. Ryssät hyökkäsivät klo 10.00 asemiamme vastaan. Annoimme tulta
ja vetäydyimme saksalaisten linjalle. Tämän jälkeen saimme käskyn liittyä omaan
pataljoonaan. 18.30 ruokailtiin huoltotien varrella. 2
2.9.41
5/JR 53
Olemme etuvartiossa. Ryssät alkoivat aamun sarastaessa ankaran tykistö- ja
krh-keskityksen. Klo 5.00 hyökkäsivät ryssät kovalla voimalla ensin yhdeksännen
komppanian asemiin. Ne murtuivat. Tämän jälkeen murtuivat oman komppaniamme
asemat. Seuraavana 6. komppanian asemat. Vetäydyimme kolhoositalon korkeudelle
jääden siihen asemiin. Ryssät saivat meiltä käsikranaatteja ja kiväärin
panoksia sekä kk-vöitä. Muita tappioita ei tullut. Kello on nyt 7.00. Ryssien
hyökkäys on pysähtynyt. Olemme asemissa ja avuksemme tuli 4. komppania. 17.45
tulivat lentokoneemme pommittamaan ryssien linjoja. 2
T a p p i o t:
Haavoittunut:
Alik. Juntunen, Yrjö
Einari
-”- Vanhanen,
Tauno Olavi
Stm Kuosmanen, Lauri
” Miettinen,
Aarne
. |
| Vetäytyminen Kapustnajajoelta 2.9.1941, JR 53:n spk:n liite |
.
1 KKK./JR 53
Kello 3.16 ryssän 4 konetta pommitti leirialuettamme, pommien
mennessä sivu. Sää kirkas. Kello 4.00 alkoi ankara vihollisen tykistökeskitys.
Aamupäivällä ryssien kova hyökkäys panssarivaunujen tukemana pakoitti
meikäläiset vetäytymään rautatien ja maantien välisessä maastossa noin puolesta
km:stä kilometriin. Ainakin kolme tankkia tuhottiin klo 15.00. Taistelun melske
hiljentynyt. Vain muutamia tykin laukauksia. Kaikki hälytys valmiina.
II pataljoona vetäytynyt kello 17.00 meidän korkeudelle
järven etelä puolelle. 1. K ja 3. K.K. alistettiin II pataljoonalle. Omat
tappiot 2. sairastunutta.
2./JR 53
9.30 Patalj. Kom. käskystä kävi komppania partiossa.
Havaittiin vihollisen kaivautuneena asemiin radan ja maantien väliin.
21.00 Komppania palasi leiripaikkaan.
2 KKK./JR 53
30.8. Edelleen asemissa, kolhoositien ja lammen välillä.
31.8. Kuten edellisenä päivänä vihollisen tykistö tulta.
1.9. Kuten edellisenä päivänä
2.9. Samoin.
3 KKK/JR 53
tapasin vänr. Tuliman 7 K:n päällikön muutamien miesten
kanssa. Asetuimme asemiin radan vasemmalle puolen purolinjan taakse. Otettiin
yhteys 8 k:aan, jonka oikea siipi oli hiukan taaempana. Oikealla vars. komppa joka
oli vetäytynyt radan suunnassa xxxx linja taipui oikealla polun suuntaan ja
sitten koukkasi tien poikki edelleen kohti huoltotietä jossa yhteyksiä II
pataljoonaan ei vielä oltu saatu xxx kumminkin hetken kuluttua saatiin yhteys
omiin miehiin.
Ryssä painosti xxx asemiamme xxxx xxxx jonne siirrettiin 1
kk kers Paason joukkue.
4.20 Tuli tieto, että ryssä murtautui linjojemme läpi jääkärijoukkueen
kohdalla.
4.35 xxx tuli käsky koota levossa olevat miehet kk joukkue
ja jääk ryhmä auttamaan perääntyviä miehiämme ja vastaiskun tukea kolhoosi
kukkulalle tien molemmin puolin. Jonkun ajan kuluttua tuli linjaamme mahottomuus
olla asemissamme, joten sai käskyn pataljoonamme järjestäytyä perääntymistä
varten, järjestyksessä 7 k, 9k ja 9 k sen jälkeen, kun toinen II Patal oikealta
oli vetäytynyt kuormastot kokoasivat xx varustus
8./JR 53
Asemissa edelleen. Aamulla aikaisin oli herätys. Vihollinen
keskitti tykistö ja kranaatti tulen asemiimme josta haav. 3 miestä stm:het
Haltonen Arvo, Teräväinen Hannes, Lukkarila Arvo.
15.00 Vihollinen teki hyökkäyksen meidän kohdalle. Suurin painotus oli
kuitenkin 7 kompp. lohkolla, käyttäen
raskaita hv. tukenaan. 7 kompp. vetäytyi painostuksesta ja ylivoiman edessä.
Jouduimme myöskin vetäytymään taaksepäin asemiin, johon jäimme odottamaan
käskyä. Illalla Stuka koneet pommittivat vihollisen asemia, ja meille tuli
ilmoitus perääntyä asemistamme. Marssimme yön pimeydessä halki soiden. Yö oli
kylmä. Miehet märissä
jalkineet
10./JR 53
Vihollinen aloitti klo 4.00 painostavan hyökkäyksen
asemiamme vastaan pehmittäen tykistöllä ja krh;lla, sekä hyökkäysvaunujen
tukemana pääsi tunkeutumaan asemiimme. Komppania perääntyi noin 300-400 mtr
takana olevalle puolustuslinjalle samanaikaisesti tulitti vihollinen
tykistöllään takana olevia huoltojoukkueita. Perääntyessä seurasi vihollinen
kintereillä, joka kuitenkin pysäytettiin mainittuihin asemiin saavuttua.
Asemista irtauduttua jäi vihollisella pienempi määrä erilaisia aseita, ammuksia
sekä int. varusteita. Uudelle linjalle saavuttua komppania puolusti sille
määrättyä lohkoa. Komppanian jättämiä asemia pommitti meikäläiset Stuka koneet.
Komppania huollettiin päivän muonalla. Näin muodostuneessa patalj. viivytys
linjassa säilytti komppania asemansa kunnes edelleen perääntymiskäsky
valmistelut annettiin klo 14.00. Lähemmin sitten kello 18 aikaan. Kello 20.00
vetääntyi komppania hyvässä järjestyksessä noin 6 km, aina toisen
viivytyslinjan taakse, jossa asettui lepäämään. Kello 24.00 pystytettiin
teltat. Tappiot komppaniassamme, kaatuneina yksi mies, haavoittuneina 2 miestä,
muuten rasituksesta sairastui 1 mies.
Klo 4.00 alkoi ankara tykistökeskitys rautatien ja maantien
väliin ulottuen komentopaikkaamme, jossa 1 kaatui. Yhteydet poikki. Klo 4.20
tuli tieto, että ryssä murtautui linjojemme läpi jääkärijoukk. kohdalla. Omat
irtautumassa. Klo 4.25 sain käskyn kerätä levossa oleva kk-joukkue ja sen ja
jääkäriryhmän kanssa mennä ottamaan vastaan irtautuvia ja ryssiä
kolhoosikukkulalla tien molemmin puolin. Tälle paikalle keräsin irtaantuvia
miehiemme lisäksi ja osin sitten adj. kautta käy edestä yhdessä pion joukkue
Kolin kanssa purolinjalle. Vänr. Koli oikealla minä vasemmalla etenimme polun
suunnassa. Tapasin vasemmalla vänr Talin 7 K:n päällikön muutamien miestensä
kanssa. Asetuimme asemiin suon laitaan purolinjan taakse otettin yhteys 8 K:aan,
jonka oikea siipi oli hieman taipunut. Oikealla tapasi Koli vänr. Kauppilan,
joka oli jo vetäytynyt enemmän, joten vastaan tulevat (linja) taipui oikealla polun suuntaan ja
sitten kolhoositien poikki ja edelleen kohti rautatietä, jossa yhteyttä II
patalj. ei vielä silloin lammen suunnassa oltu saatu. Vänr. 5 komppanian (maj. Backmanin patal.)
miehiä oli tavattu kulussa radalle päin. Ryssä parveili edessämme ja yritti
lähestyä mutta torjuttiin oikealla painostus kovin. Siirrettiin sinne 1 KK
kers. Paason joukk.
Matkalla joutui tämä tykistökeskitykseen, jossa pari miestä
tärähti. Klo 7.00 toi lähetti sanan, että minut on käsketty ilm. komentopaikalle
ltn Eerolalle, jotka en ollut vielä tavannut. Eerola oli haavoittunut jalkaan ja xxxxxx irtaant.
aikana. Otin lohkon johdon käsiini ja ilmoittauduin Patl:n kom:lle. Sain
yhteyden kaikkiin komppanioiden päällikköihin. 7. K oli 15 miehen vahvuisena oikealla
värn. Kolista oikealla, jossa rataan ja sahoot. ja vänr Huovisen oli saatu yhteys.
(pirXXeet ja ilmoittuneet) Vihollisen hyökkäys yrityksen torjuttiin Klo 15.30
sain ilmoituksen stuka pommituksesta klo 17.30. Valopetrooli ja valk. patr.
varattiin xxxx viestivaatteiksi sanomalehtiä. Vänr. Hämäläisen asettui valopetrooleineen
9 oikealle sivustalle kolhoositien laitaan
merkinantajaksi. Klo 17.30 asuka pommitus onnistui. Samaan aikaan kompp. pääll.
puhuttelu patl. komentopaikalla (rauhallinen aika) Puhuttelu koski irtaantumista.
Mottimaastosta , koska tien sulkeutumisesta oli aamullisen irtaantumisen
jälkeen tullut mahdottomuus. -7 K siirtyi ennen irtaantumista vasemmalta
oikealle paikalleen irtaantumisjärjestys 7K, 9K ja 8K sen jälkeen, kun II patl.
oikealta oli vetäytynyt. Patruunoiden ja muiden a-tarvikkeiden evakointi radan
varteen aloitettiin heti. Irtaantumista selvittiin kalk raxxxxxx
länsipuoleen radan varteen jossa kokoontuminen ja irtaixxx kaluston mukaan otto.
Irtaantumisesta tuli eri käsky klo 19.30. II Patl. (Backman) jota edusti värn.
Kolin pion joukkueet irtaantui klo 19.45. Backmanin pataljoonaan ei saatu
yhteyttä koko päivänä muuten kuin värn. Huovisen joukkueeseen , joka xxxxx oikeaan
sivustaamme. Irtaantuminen alkoi klo 19.50 ja päättyö klo 20.45. Kokoontuminen
rautatien varressa , jossa ei enää näkynyt muita meidän miehiämme. 7 K oli myös xxxx matkansa takia siixxxx kohti länttä ja huoltotietä
edelleen. 8K ja 9K, joiden lohkoilla kk:kin olivat ja
14./JR 53
Klo 03.30 Alkoi tähän astisista kiivain tykistökeskitys,
ryssä antoi oikean rumputulen niskaamme, kaikenkokoisin tykein ja krh:lla.
Lentokoneet kävivät pommittamassa patteriasemiamme. Lentokoneista annettujen
merkkien jälkeen alkoi ryssän yleishyökkäys. Ryssällä oli hyökkäysvaunuja mm.
30 tonnin vaunuja, joista I joukkueen tykki ampui yhden tuleen ja toisen savuamaan. Kers. Traonouski,
stm Kananen kaatuivat tykillä. Loput miehistä vetäytyivät jv:n jäljessä pois
”kiilasta”.
04.30
Kaksi ryhmää joukkue Pihlmannista alistettiin vänr. Kolille. Vänr. Koli oli
saamansa tehtävän mukaan varmistettava suon reuna Kolhoositien länsipuolella.
Koska omat linjat olivat murtumassa Kolhoositien varressa, vei vänrikki Koli
joukkueensa Kolhoositien itäpuolelle, jossa joukkue oli asemissa siihen asti
kunnes yleinen vetääntymiskäsky tuli.
07.00 Saatiin pysäytetyksi, ryssä päästessä etenemään n. 250
m. II joukkue vetäytyi hyökkäyksen aikana Kolhoosimäelle taaempiin asemiin.
Komppania sai käskyn vetäytymisestä. Klo 15.00
16.00 Lähtivät joukkueet vetäytymään tykkejä vetäen huoltotien
kautta ilman hevosia, 4-6 miestä tykkiä kohti.
18.00
Irrottautui vänr. Koli asemista ja kers. Pihlman sai käskyn ilmoittautua 2:n
ryhmänsä kanssa luut. Niiraselle. Komppania vetäytyi 10 km taaksepäin yhtämittaisen
suoalueen yli. Vetäytyminen oli sangen vaivaloista ja raskasta, tykit piti
monesti purkaa osiin huonompien paikkojen ylipääsemistä varten.
Klo 3.30 Alkoi ryssän rumputuli asemiimme. Lentokoneista annetun merkin jälkeen alkoi ryssän hyökkäys jossa esiintyi 30 t. liv kolme kpl. Ensimmäisen joukkueen tykki jää viholiselle omien tykkien vetääntyessä kolhoosimäkeen.
Klo 7.00 Saatiin hyökkäys pysaytettyä ryssien päästessä etenemään n. 250 m. Joukkueessa ei ole tappioita.
Klo 7.00 Saatiin hyökkäys pysaytettyä ryssien päästessä etenemään n. 250 m. Joukkueessa ei ole tappioita.
Klo 16.00 Vetäytyi joukkue asemista n. 10 km taakse. Vetäytyminen yli upottavien soiden oli hyvin raskas ja vaivalloinen. (Tykki 2037 amm. n 35 lauk)
 |
| Tykkikomppanian sotapäiväkirjasta karttapiirrokset |
II Krh J/JR 53
Sää kirkas. Vihollisen ilmapommitus aikaisin aamulla. Sitä seurasi voimakas tykistökeskitys, jonka jälkeen vih. aloitti hyökkäyksen. Meikäläiset perääntyivät varsinaisista asemista. Joukkue ampui sulkuja. II ryhmä vetäytyi ylill. Seppäsen johdolla järven länsipäähän. I ryhmä jatkoi toimintaansa. Illalla pataljoona irtaantui. I ryhmä vänr. Aholan johdolla järven itäpäähän. Teltassa yö.
JR 53 esikunta
 |
 |
| JR 53 esikunta, sotapäiväkirja |
1.9.41.
5./JR 53
Komppaniamme etuvartioasemissa. Ryssät pitivät krh-keskitystä yllä.
Komppaniallamme ei mitään tappioita.
 |
| Junasta lastataan tarvikkeet purilaisiin, joilla tavarat viedään etulinjaan. (Kiestingin-Louhen rautatie). Kiestinki 1941.09.19 |
31.8.41.
Etuvartioasemissa edelleen. Aamulla klo 7 aikana rauhallinen tilanne.
Ryssät väsyksissä. Pitkin päivää ovat ryssät antaneet heikkoja
kranaattikeskityksiä. 2
H a a v o i t t u n e e t:
Stm Perttu, Erkki
Aukusti
 |
| Kranaatinheittimen ammuksia Kiestingin motissa 31.8.2019 |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Kiestingin motti elokuu 2022
Kävin elokuussa 2022 Kiestingin motissa viemässä Evertin muistolaatan. Taitaa kulua useampi vuosi tai vuosikymmen, ennen kun pääsemme jällee...
-
Kävin elokuussa 2022 Kiestingin motissa viemässä Evertin muistolaatan. Taitaa kulua useampi vuosi tai vuosikymmen, ennen kun pääsemme jällee... -
Talvisodasta on nyt 85 vuotta. Evertin komppanian sotapäiväkirjat päiväkohtaisesti toisessa blogissa. Jalkaväkirykmentti 25. I pataljoonan ... -
Kotiutettavien toinen erä matkalle. Siihen kuului täydennysmiehiä ja I patl:sta siirrettyjä. Alik. Heikkilä, Antti, alik. Leskinen Johannes...