Loppu sanat.

 Pudasjärveläisen pataljoonan osalle eivät ole tulleet sellaiset uroteot, jotka olisivat herättäneet yleistä huomiota. Onhan koko Kiestingin suunnan sotaretki ollut korpisotaa, jonka suorittajat ovat olleet "tuntemattomia sotilaita." Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että pataljoona olisi ollut helpolla.

Heti rajan ylityksestä lähtien on sotaretki ollut yhtenäistä sisukasta ja määrätietoista voimainponnistusta. Ken on katsellut Pudasjärven pataljoonaa vaikkapa vain tietöissä Vienan korvessa, tahi ponnistelemassa hevostensa kanssa kuormastoineen tiettömillä taipaleilla, on todennut, että se on ollut suoritusta, johon pystyvät vain miehet, jotka ovat saaneet jokatalviset kertausharjoitukset Pohjolan suurilla metsätyömailla. Tämä sukupolvien perintönä siirtynyt tottumus taisteluun koskemattoman luonnon keskellä on tehnyt pataljoonan erikoisen soviaaksi sellaiseen korpisotaan, joka sen osaksi onkin joutunut.

Samalla aikaa, kun toiset ovat voineet ilmoittaa suurista voitoistaan, on tämä pataljoona saanut kulkea rasittavasta taisteusta toiseen. Työ on näyttänyt tuloksettomalta, mutta raskaat uhrit se on vaatinut.

Pudasjärven pataljoona onkin kuluneiden kuukausien aikana luonut itselleen omalaatuisen historian, joka epäilemättä puoltaa paikkaansa minkä mainetta niittäneen joukon rinnalla tahansa.

Tämän historia-aineksen kerääminen on tärkeää. Siihen on velvoittamassa sekä niiden miesten muisto, jotka ovat taisteluissa kaikkensa antaneet että tulevat polvet, joita ajatellen nämä uhrit on annettu.

Tällainen keräystyö tulisi suorittaa heti tuoreeltaan ja mahdollisimman suurella huolella. Se, mikä tänään tuntuu arvottomalta ja jokapäiväiseltäkin on viiden vuoden kuluttua vanhaa ja kymmenen vuoden perästä unohtunutta. Kun uusi sukupolvi jo parin vuosikymmenen kuluttua lukee näitä asioista historiana, ihmettelee se kaikkea aivan samalla tavalla kuin me silloin, kun astuimme rajan yli kovia kärsineeseen Vienan korpeen.

Olisi varsin suotavaa, että pataljoonan historiassa esiintyisivät tärkeimmän aineksen ohella myöskin sellaiset seikat kuin kuvaus Kiimasvaaran kasarmin pihalla pidetystä juhlahetkestä, jolloin Vienan asukkaat ensi kerran olivat suomalaisten soturien vieraina Suomen lipun kohotessa lipputankoon. Väärin olisi, ellei siitä kantautuisi korviin Vienan vaimon itkuvirren hyrinä ja kuvastuisi suomalaisia tervehtivän, 94 -vuotiaan Moisein Iivanan hahmo, miehen, joka ainoana kylän asukkaista uskalsi jäädä Palovaaran laelle suomalaisten tuloa odottamaan ja heidät tavatessaan ilosta itki. Osansa ansaitsee myös Vienan omalaatuinen luonto koskemattomine korpipolkuineen ja kurjine kylineen sekä kalarikkaine järvineen. Onhan se ollut koko ajan luomassa jykevät kehyksensä kaikelle tapahtuneelle. - Nämä ja monet muut paljon keskeisemmätkin asiat ovat nyt jo unhoon painumassa, vaikka aikaa ei ole kulunut tämän enempää.

Jos edellä olevat sivut suovat valaistusta erään komppanian vaiheisiin ja kykenevät tarjoamaan käyttökelpoista ainesta pataljoonan historiaa varten, täyttävät ne mielestäni tarkoituksensa. Monta puutetta tiedän siinä olevan, vaikka toisaalta olen monin paikoin edennytkin luvattoman laajalle komppanian sotapäiväkirjaa ajatellen.

__________

Digitaaliarkistossa 5./JR 53 sotapäiväkirja jatkuu 

26.5.1943 - 25.11.1943 Digitaaliarkisto (narc.fi) 

26.11.1943 - 4.8.1944 Digitaaliarkisto (narc.fi)

5.8.1944 - 18.11.1944 Digitaaliarkisto (narc.fi)

16.3.42.

 9.00 ruokailu

10.00 - 16.30 Koko komppanialla Tapparan vastaiskuladun aukaisu neliladuksi ja tämän yhteydessä kertauksena suuntaryhmän ja latuosaston toiminta.

17.00 Ruokailu

Tällä päivämäärällä lainattiin allekirjoittanut konttikirjuri pataljoonan esikuntaan "Rauta-Paavon" (ylikers. Rautamäen) jouduttua sairaalaan. Iltapäivällä saapunut rykmentin kirjelmä, joka koski 1905 syntyneitä sai elovainiot ja siitä syystä päättyy tämä sotapäiväkirjakin allekirjoittaneen osalta tähän.

_________________________________

15.3.42.

 I joukkue alistettiin kuudennelle komppanialle joka oli majoitettuna kanttiini "Kangastuksen" luona. 

Päivä kului hiihdon merkeissä.

14.3.42.

 Saunomista ja joitakin miehiä jäitä nostamassa.

13.3.42.

 Ryhmittäytymisharjoitus kovassa pakkasessa. Iltapäivällä kiväärien tarkistusammunta 300 mtr:n matkalta.

12.3.42.

 Palveluksen määrännyt pataljoonan puhelinsanoma:

Puhelinsanoma.    11.3.42.

läh. 5050
Vast. ottaja 5053

Päiväpalvelus 12.3.42.
Aamupäivällä yksiköt tulevat seuraamaan rykm. hiihtokilpailuja. Iltapäivällä yksiköt järjestävät jäännoston sekä lopuilla miehillä vastaiskulatujen aukaiseisen. Hiihtäjät ovat vapaat palveluksesta. Tarkka-ampujilla iltapäivällä oma erikoiskoulutuksensa alkaen klo 14.00.

Käskystä:
Läh. ups.
Luutn. V. Heinonen

11.3.42.

 Komppania kokonaisuudessaan polttohonkia keräämässä tulevan kelirikon varalle.

10.3.42.

 Aamupäivällä pataljoonan komentajan tarkastus majoitusalueella.

Iltapäivällä kenraali S i i l a s v u o n  tarkastus Ison Rautatiejärven itäpäässä.

Aamupäivällä, pataljoonan komentajan käydessä tarkastamassa majoitusaluetta, oli komppania hiihtämässä vastaiskulatuja.

9.3.42.

 Komppanian rokotus lavantautia vastaan Korpilinnalla.

Iltapäivällä aseiden puhdistusta ja asetarkastus.

8.3.42.

 Pataljoonan hiihtokilpailut, joihin komppaniasta osallistui 15 parasta hiihtäjää. - Komppania voitti ainoastaan KKK:n joka jäi viimeiseksi. Mieskohtaisista tuloksistakaan ei komppania voi - ikävä kyllä - mainita. Huonoihin tuloksiin lienee osaltaan vaikuttanut se, että komppanian hiihtojoukkue oli koottu etupäässä vanhemmista miehistä, mutta turhaan raukesivat myöskin komppanian päällikön nuorekkaat ja innokkaat ponnistukset.

(Kulunut viikko meni yleensä hiihdon merkeissä, vallankin vastaiskulatujen hiihtämisessä.)

Klo 14.00 kokoontui pataljoona Korpilinnan edustalle valan vannontatilaisuuteen. - Tilaisuudessa oli mukana myös torvisoittokunta ja rykmentin komentaja toimitti tarkastuksen. - Nuoret upseerit vannoivat upseerivalansa.

7.3.42.

 Saunominen ja suksien tervaus.

6.3.42.

 Komppanian hiihtokilpailut, joissa hiihdettiin noin 7 km:n matka seuraavin tuloksin:

1. Korpr. Körkkö, Arvid                 33.04        III joukk.
2. Vänr. Rainio, Reino                    33.28        
3. Alik. Juntunen, Yrjö                   33.45        III - " -
4. Stm Lohvansuu, Kustaa             33.50        II - " -
5.   "  Pesälä, Matti                         35.01        I - " -
6. Alik. Kukka, Veikko                  35.31        I  - " -
7. Vänr. Jolanki, P.                         35.47        I  - " -
8. Stm Karvonen, V.                      36.03        III - " -
9.    "   Kortejärvi, Joona               36.09          I  - " -
10.  "  Marikainen, Kaarlo            36.19           I  - " -
11.  "  Pönkkö, Viljam                   36.26        III  - " - 
12. Korpr. Karppinen, Pauli          36.26        Kom. ryhm.
13. Kers. Kelahaara, Salomo         36.46        I joukk.
14. Stm Pietarila, Tuomas             37.27        Kom. ryhm.
15. Korpr. Lapinlampi, Nesrori    37.36         II joukk.

Iltapäivä oli vapaata.

Kuva todennäköisesti päivän hiihtokilpailujen mitalikolmikosta. Lumipukuisista taistelijoista keskellä voittaja korpr. Arvid Körkkö, toinen vänr. Rainio Reino ja kolmas alik. Yrjö Juntunen.

Jos jollakin on parempaa tietoa kuvan henkkilöistä niin voisi kommentoida. 

Valokuvan omistaa Marko Tolonen 

5.3.42.

 Taisteluammunta ensin upseereille ja sen jälkeen komppanialle.

4.3.42.

 Suljetun järjestyksen harjoitus.

3.3.42.

 Juhlia Korpilinnassa.

2.3.42.

 7.30 upseeriammunnat.

8.00 rykmentin komentajan tarkastus Ison Rautatiejärven jäällä järven itäpäässä. Kunniamerkkejä jaettiin eräille I pataljoonasta siirretyille miehille.

- Tarkastuksen aikana lensi eräitä viholliskoneitakin, jotka eivät olleet näyttäytyneetkään pitkiin aikoihin. 

Tarkastuksen jälkeen siirtyi komppania omaan palvelukseensa ampumaradalle suorittamaan aseiden tarkistusta.

Illalla juhlat Korpilinnalla.

1.3.42.

Jumalanpalvelus Korpilinnalla.

Ennen jumalanpalvelusta oli upseereille pataljoonan komentajan puhuttelu, jonka jälkeen upseerit siirtyivät Ison Rautatiejärven jäälle suljetun järjestyksen harjoitteluun.

16.00 Suljettua järjestystä aliupseereille kapteeni Sintosen johdolla.

Liite N:o 3 5/JR 53 sotapäiväkirjaan.

 H a v a i n t o j a   h e l m i k u u n   l o p u s s a  1 9 4 2.

Komppanian vahvuus. 

Komppanian vahvuus loka - helmikuun aikana selviää seuraavasta:

Tässä yhteydessä on mielenkiintoista luoda lyhyt katsasus alkuperäiseen Rauman komppaniaan, jonka sijoitusluettelo esitettiin 19.7.41. Silloin oli komppanian vahvuus 5 ups 21 aliupseeria 145 miestä.

16.1.42 täytetttiin sodan 1941 - 1942 muistomitallin esityslista. Tätä esityslistaa seurailemalla olen todennut, että haavoittumattomina säilyneinä alkuperäisiä Rauman komppanian miehiä ei nykyisin ole rivissä muuta kun seuraavat:

Komppania:

Kers. Kelahaara, Salomo
Alik. Virkkunen, Frans

Korpr. Karppinen, Pauli
 - " - Lapinlampi, Nestor Jalmari
Stm  Keränen, Eino Jalmari
 "  Kuukasjärvi, Kalle
 "  Kälkäjä, Kalle Aukusti
 "  Liekola, Kaarlo
 "  Liekola- Puurunen, Eino
 "  Marikainen, Kaarlo Johannes
 "  Orreveteläinen, Olavi Eemeli
 "  Parkkinen, Lassi
 "  Pesälä, Matti
 "  Pönkkö, Viljam
 "  Räisänen, KAarlo Johannes
 "  Takkinen, Aksel Abiel
 "  Vähäkuopus, Kalle Aukusti

Töpinä:

Kers. Keränen, Otto Veikko            ase-au
Alik. Kiminki, Viljam                    Lääk-au

Alik. Kälkäjä, Matti                        Kompp.vääp.
 - " - Kolho, Leo                            Kirjuri
Korpr. Lasanen, Kaarlo, Aukusti    Ajomies
  - " -  Manninen, Adam                   Muonittaja
Stm Alatalo, Kalle                            Muonan kuljettaja
  "  Alatalo, Otto                                Ajomies
  "  Honkanen, Matti                        Ajomies
  "  Huhmasniemi, Vilho                    Ajomies
  "  Lehtola, Herman                        Postimies
  "  Piri, Vihtori                                Suutari
  "  Vikström, Armas                        Ajomies
  "  Vähäkuopus, Kalle                        - " -

Alkuperäisestä tst-vahvuudesta on siis jäljellä haavoittumattomina 2 aliupseeria ja 15 miestä. Alkuperäisestä kirjavahvuudesta on jälkjellä 6 aliupseeria ja 26 miestä.

Johtuen komppanian vähäisestä vahvuudesta on asemasodan aikakin muodostunut komppanialle melkoiden rasittavaksi. Lepoaika vartiovuorojen välillä on jäänyt useasti peräti lyhyeksi, kun vartiopaikkoja on leveällä alalla paljon ja miehiä vähän. Näin ollen ovat nekin päivät, jotka ovat jääneet kokonaan vaille päiväkirjamerkintääkin, olleet komppanialle täysin kuormitettuja ja työn täyteisiä aikoja.

   X   X   X

Mainittakoon lopuksi jotakin joutohetkien ajan vietosta. On ymmärrettävää, että varsin monipuolista ei harrastelu tällaisissa oloissa voi olla. Kesällä oli kalastus vilkkaan harrastuksen kohteena, vaikka pyydyksistä ei ollut tietoa ja veneistä luonnollisesti vieläkin kovempi puute. Karjalan kalarikkaat järvet osoittivat kuitenkin harvinaista "vieraanvaraisuutta" pyydyksettömiäkin kulkijoita kohtaan. 

Samat järvet tarjosivat myös virkistäviä uintitilaisuuksia ja viihtyisiä saunarantoja.

Erikoisen harrastelualansa muodostivat myös erilaiset muistoesineet. Ensimmäisiä tällaisia olivat Makarielan järven rannalla valmistetut tuohikirkit, pienet rasiat. Siellä syntyi myöskin kontti, joka sittemmin oli uskollisesti kirjurin selässä ja jonka johdosta hän konttikirjurin nimen saikin. Näitä esineitä seurasivat Kananaisten lähellä ja myöhemmin valmistetut alumiinisormukset, joita on tehty pitkin aikaa myöhemminkin. Asemasodan aikana alettiin valmistaa peltitulppia ja rannerenkaita. Niihin saatiin ainetta Stukien pudottamista polttoaineen vara-astioista. Tuppi- ja rannerengasmestareina esiintyivät komppaniassa erikoisesti suutari, stm Sakari S ä r k e l ä ja keittäjä, stm Reino K ä l k ä j ä sekä postimies stm Herman L e h t o l a.

Valmistettujen esineiden suhteen oli havaittavissa huomattavaa kehitystä harrastelijoitten perehtyessä työhönsä. Epäilemättä tulevat tällaiset esineet vielä vuosien perästä olemaan mieluisia muistoesineitä Kiestingin suunnan sotaretkestä.

28.2.42.

 Majoitusalueen kuntoon laittoa.

27.2.42.

 Kapteeni Terhon komppania otti vastaan komppanian puolustuslohkon klo 10.00, jonka jälkeen komppania joukkueittain siirtyi uudelle majoitusalueelle virkistäytymään pitkän ja raskaan, yhtämittaisen etulinjassa olon jälkeen.

Uudessa paikassa tapahtui majoitus telttoihin, jotka pitkäaikaisen korsuissa asumisen jälkeen tuntuivat melko kylmiltä. Tämä asia korjaantui myöhemmin sillä, että 4. komppaniasta lainattiin telttoja niin, että saatiin kaksi telttaa päällekkäin. 

26.2.42.

 Töpinä valmisti komppanialle majoitusalueen kuntoon Ison Rautatiejärven (=Pitkäjärven) eteläpuolelle. Komppaniassa järjestelyä edessä olevaan lepoon siirtymistä varten.

25.2.42.

 I pataljoonan upseerit tutustumassa asemiin ottaakseen myöhemmin vastaan komppanian puolustuslohkon. 

19.2 - 24.2.42.

 Komppania entisissä asemissa. Rauhallista koko rintamaosalla.

Luutn. Tiesmaan haavoittumisen jälkeen toimi komppanian v.a. päällikkönä ensin korn. Laurila ja sitten 4. kompp. komennettuna vänrikki R a i n i o.

19.2.42.

 "Aamupäivällä kävi majuri Haahti ja iltapäivällä rykmentin komentaja. Kaikki ennallaan." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

18.2.42.

 "Aamulla ennen päivän valkenemista lähdin eteen korpr. Lehmikankaan kanssa. Rauhallista. Järjestän tuliasemien paikat. Takaisin komentopaikalle. 

Noin 8.30 alkoi kuulua keskityksen jälkeen kiihkeään kivääritulta. Hälytän poikia asemiin. Miehiä juoksee Sukkulalta. Haavoittuneita. Tilanne sekava. Lähden eteen määräyksenä ottaa yhteyttä komppania Sariaan. Oikealla valmistaudutaan lähtöön. Puhelimella tullut määräys vetäytyä. Evakoimme aseet, puhelimet ym. Toinen linja miehitetään. Aukot suletaan esteestä. Jälleen rauhallista. Tykistömme ampuu Sukkulan isäntiä." (Vänr. Lammisen päiväkirja.)

T a p p i o t:

Kadonneet:

Stm. Kuukasjärvi, Juho

Stm. Paananen, Arvo

Jääneet Sukkulakukkulalle vetäydyttäessä. Heidän kohtalostaan ei varmoja tietoja.

Haavoittuneet: 

Stm Kilpeläinen, Frans Fredrik

- " - Pitkänen, Antti

17.2.42.

 "N. klo 6.30 alkoi tykistö keskityksensä, samoin krh. 6.55 meni Laurila läpi esteestä. Parin tunnin kuluttua ilmoitus : Sukkulalla meikäläiset (Vänr. Rainio, luutn. Vihma ja vänr. Paarma joht.) Puolen päivän aikaan lähtö eteen uudelle linjalle. Raivaustyöt aloitettiin. Ryssä keskitti, pari haavoittui. Luunt. Tiesmaa hiihti ansakenttään ja haavoittui. Laurila tilalle, minä varmistusosaston johtoon. - Raskaita tunteja. Miehistö janttautui y.m. Yö komentokorsussa." (Vänr. Lammisen päiväkirja)

"Klo 6.55 lähdin osasto Laurilana varmistamaan Jortin ja Sukkulakukkulan välistä kannasta. H valmistettiin tykistöllä. Tehtävä onnistui. H-osasto onnistui myös. V-osastoni saavuttua paikalleen lähdin partioon ja olin mennä ryssän suuhun Sukkulakukkulan takana. Palasin takaisin ja asetin varmistuksen. Kukkula oli hallussamme 17/18 p:n välisen yön." (Korn. Laurila.)

T a p p i o t :

Haavoittunut: 

Luunt. Tiesmaa, Lauri

Stm Virranniemi, Iivari

Hiihtäneet omiin ansoihin.

16.2.42.

 Majuri Backman hyvästelemässä töpinöitä, joille piti puhuttelun EjP:lla ja puristi joka miehen kättä.

"Komppanian päällikön käskunjako illalla. Varmistusosasto Laurilalle 5 miestä ynnä alikersantti Peltomaa. Sissimuonaa. Lumipukujen y.m. jakoa." (Vänr. Lammisen päiväkirja)

15.2.42.

 Majuri Backman hyvästelemässä pataljoonaa.

14.2.42.

 Majuri Backman´in jäähyväiset rykmentissä.

13.2.42.

 Uusi pataljoonan komentaja kävi tarkastuskäynnillä töpinöissä päin. Kävi EjP:llä, ehkä jossain muuallakin. Ei kuitenkaan meillä.

11.2.42.

 Kapteeni Keravuori pataljoonan komentajaksi.

9.2.42.

 Vedenkuljetusastioita hankittiin. Edessä ei erikoista.

8.2.42.

 Komppania siirtyi Lakivaarasta noin kilometrin verran Isolle Lakivaaralle päin lähelle linjaa. (Sukkulakukkulan kohdalle) . Uudessa paikassa olivat korsut tilavammat kuin edellisissä paikoissa. Se sai aikaan yleistä tyytyväisyyttä uuteen paikkaan. Veden saanti oli vain hankalaa. Sitä oli pakko ajaa pitkäjärvestä, töpinän luolta. Postimies saa urakakseen myös "vesipöselöitten" kuljettamisen.

7.2.42

 Edessä ei erikoista.

Moninaisten miehistövaihdosten jälkeen, josta edellisten viikkojen aikana on mainittu, on vahvuus seuraava:

Komppania            3    15    75    93

Töpinä                            3    16    19

Lomalla                                   4    4   

Kenttäsairaalassa     ________1__1

Yhteensä                 3    18    96    117

6.2.42.

 Taaskin vahingonlaukaus. Stm. Husso, Taavetti oli tuonut kp:n korsuun korjattavaksi, kun aseeseen oli tullut jokin häiriö. Husso oli poistanut aseesta lippaan ja kun liikkuvat osat olivat takana, hän oli sen varmistanut. Alikersantti Peltomaa, Martti oli ryhtynyt asetta tarkastamaan, vilkaissut ensin patruunapesään, mutta kun ei siellä mitään näkynyt, oli laskenut varmistimen ja päästänyt liikkuvat osat eteen. Tällöin oli ase lauennut ja kuula lävistänyt Husson vasemman jalkaterän. (Asiasta laaditun pöytäkirjan mukaan.)

2.2.42.

 Kotiutettavien toinen erä matkalle. Siihen kuului täydennysmiehiä ja I patl:sta siirrettyjä.

Alik. Heikkilä, Antti, alik. Leskinen Johannes, alik. Mäkipää, Matti, alik. Sipilä, Erkki, Korpr. Latvakoski, Nikolai Aleksander, stm Korvela, Ilkka, Lehtonen, Toivo Viljam, stm Uusitalo, Johan Matias.

Kaikki neljä alikersanttia oli sellaisia, jotka olivat saaneet ylennyksen vähän ennen kotiutttamista sen johdosta, että olivat osallistuneet kolmeen sotaan.

"Ryssät partioivat meidän pataljoonan molemmin puolin." (Vänr. Lammisen päiväkirjamerkintä.)

H e l m i k u u 1.2.42.

 Iltamyöhällä tapahtui vahingonlaukaus asemissa. Sotamies Lairi, Väinö oli polkaisemalla painanut kp:n liikkuvat osat taakse sillä seutauksella, että ase laukesi Lairin toisen käden ja oikean poskilihaksen lävistäen.

31.1.42.

 Vanhat ikäluokat (1897 - 1904 syntyneet) kotiutettu. Ainoastaan pitkäaikaisimmat jäivät kuljetusta odottamaan. Tämän päiväisessä kuljetuksessa lähtivät seuraavat komppanian alkuperäiset miehet: Vääp. Ahonen Matti, korpr. Manninen-Kinnunen, Arvi korpr. Rytinki, Arvid Kustaa, stm Illikainen Aukusti Jaakkola , Sakari Vilho, Keränen, Kalle, Kinnunen Lauri Herman ("Kinnu-Manne"), Pesälä, Kalle, Piira, Johannes, Pintamo, Artturi, Pätsi Juho Aukusti, Takaharju, Pauli Johannes, Vähäkuopus Juho.

Seuraavat I pataljoonasta siirretyt:

Alik. Haukivaara, Oskari, stm: Jaakkola, Juho Aukusti Säkkinen, Sihveri Edvard, Särkiaho, Väinö, Tuovila, Juho Emil, Törmänen, Kalle.

Komppanian vääpelin, vääp. Matti Ahosen tultua kotiutetuksi, määrättiin komppanian vääpelin tehtäviä hoitamaan alik. Matti K ä l k ä j ä.

26 - 31.1.42.

 "26.1.42 Joukkueeni otti vastaan "tissin" puolustuksen. Täällä on ryssä lähimpänä koko Kangasvaarassa, vain noin 60 - 70 m päässä omista asemistamme on myös ruskilla montut ja vieläpä korsujakin. Röyhkeästi se sieltä keittelee hapankaaliaan, että savut näkyy vallan reilusti. Tuo korsu on liian lähellä oman tykistömme tuhottavaksi ja notkossa, ettei taas piiskatkaan saa sitä kuritettua. Iivana liikkuu matalana, ettei juuri näe muuta kuin vähän lakin piippaa. Melko hiljaa se on ollut tähän asti, joskus turauttaa sarjan pk:lla t.m.s.  Kranaatteja ei ole antanut. Me olemme antaneet vähän joka lajia." (Korn. Laurila.)

23 - 26.1.42

 Joukkue reservissä. Saunottiin ja käytiin erilaisissa töissä, m.m. rakennettiin uutta saunaa. - Korpilinnassa" (lottien kanttiini) on järjestetty monina iltoina illanviettoja. Miehet ovat olleet tyytyväisiä siitä. Matkan ajavat hevosella, joka tekee koko käynnin rekiretkeksi.# (Korn. Laurila.)

24.1.42. - " Klo 5.00 - 6.00 välillä herätettiin minut katsomaan taivaanrannalla kelluvaa valoa. Ryssän kiintopallo suunnassa 51.00. Se liikkui pohjoista kohti sekä sammui välillä. Hävisi n. 6.30 paikkeilla." (Vänr. Lammisen päiväkirja.)

19. - 21.1.42

 "Joukkue Kangasvaaran oikealla puolella asemissa. Hiljainen paikka ja helpompi miehille. Teimme esteratsuja. 21.2.41 olin komennuksella Kiestingissä. Toimme uutta, nuorta voimaa. (Komppaniaan saatiin 13 alokasta, oikeammin nuorta sotamiestä)

16.1.42

Suoritettiin miehistövaihtoa I ja II pataljonan välillä. Komppaniasta siirrettiin kaikki 1916 syntyneet ja nuoremmat I pataljoonaan. Sieltä saatiin vanhoja miehiä suunnilleen vastaava määrä tilalle. Tässä vaihdossa menetti komppaniamme aliupseereja enemmän kuin sijalle sai. Vaihto käsitti noin kolmekymmentä miestä.

X    X     X

2.1.42.

 "Tulimme reservistä Hamara 2:een."
            (Vänr. Lamminen.)

Tähän aikaan olivat joukkueet vähän erillisisnä. Tarkkaa selvää eri joukkueiden sijoituksina näinä aoikoina en ole onnistunut saamaan, sillä "paperisota" alkoi vuoden vaihteen aikana kiihtyä sellaiseen vauhtiin, että ei ollut juuri muuhun aikaa.

Joko tammikuu on jokseenkin köyhää tapahtumista. Korn. Laurilakin on jättänyt päivittäiset muistiinpanonsa ja puolustelee 19.1.42 laiminlyöntejään seuraavasti: (Tämän puolustuksen suojaan yritän minäkin, sotapäiväkirjuriparka piiloutus.)

"Kun tätä ehkä josku jäljestäpäin luen, niin varmaan tuntuu, että vähänpä oli muistiinpantavaa. Mutta nyt voin hyvällä syyllä merkitä, että kuka sitä mitä jokapäiväsimmistä asioista viitsii muistiinpanoja tehdä (sotakin, varsinkin puolustus, tuntuu jokapäiväiseltä). - Ryssä ei ole viimeksi kuluneina parina viikkona tässä kohtaa edes näyttäytynyt. Olemme tehtneet töitä t.s. varustelleet. Komppaniassa on tapahtunut miehistömuutoksia. - Joukkueessani on kaksi korpraalia ylennetty alikersanteiksi (Heikkilä ja Mäkipää.

X    X    X

Vänr. Lammisen muistiinpanot edellä mainitulta ajalta ovat seuraavat:

11.1 Muutimme reserviin. Ryssän heittimet toiminnassa.

14.1. Tulimme "Peura 2:een". VAstoinkäymisiä.

16.1. Lisää miehiä. Elämä alkaa järjestyä.

X    X    X

1942. T a m m i k u u.

  Viime vuoden lopulla seurasin pääasiassa korn. Laurilan päiväkirjaa. Erikoislaatuisen uudenvuodenyön kuvaamisenkin jätän hänelle:

"Entä uudenvuoden yö! Juhlatuntua oli jo illalla. Sitä toivat ylimääräiset ruo'at, pieni viinitilkka j.n.e. Jokainen tietysti teki mielessään jonkinlaisen tilinpäätöksen. Mitä se osoitti kunkin kohdalla? - - - - - - -

Klo 24.00! Silloin oli Vienan korpi varmaan ensi kerran uudenvuodenyönä niin teräksinen, rauhaton, niin pauhua täynnä. Tuona kellonlyömänä jokainen putki ja jokainen piippu lähetti ilmojen halki armottoman uudenvuodentervehdyksensä vuosisatasita vainolaistamme kohti. Valojuovat halkoivat tähtikirkasta taivaankantta. Korsujen luota kuului Pohjolan miesten virittämä laulu. Vapaa mies vapaassa maassa otti vastaan vuoden 1942. Tuntemattomana se oli edessämme, mutta pelotta astuttiin kynnysen yli."