Vääpeli Heiskanen lähti toipumislomalle. Allekirjoittanut määrättiin hoitamaan komppanian vääpelin tehtäviä kirjurin toimen lisäksi siihen saakka, kunnes vääp. Heiskanen palaa lomaltaan.
Komppania siirtynyt tällä päivämäärällä Kangasvaaraan. Komppanian komentopaikkana "Hotelli Rosvo."
(Ote omasta päiväkirjastani.)
"Koko päivän olen yrittänyt ottaa selvää eräistä kadonneista. Nyt alkaa tulla sadonkorjuu siitä hätäisyydestä, joka oli vallalla silloin, kun täydennysmiehiä eteen lähetettiin. Silloin ei saanut henkilötietoja, eikä edes kunnollista nimiluetteloa. Nyt on mahdoton todeta onko joku mies eden komppaniassa ollutkaan. Täydennysporukat oli koottu sieltä ja täältä.
He olivat toisilleen tuntemattomia, kun tänne saapuivat. Kun tällainen porukka sitten hajoitettiin tuntemattomaan pataljoonaan, niin seuraukset ymmärtää."
 |
 |
| JR 53 esikunta 27.9.41 liite |
Komppania Kangasvaaran luona. Pataljoonan talousupseeri vääpeleiden kanssa päivärahan palautuksia suorittamassa Div. J:n rahastossa.
Toimistot siirrettiin noin 150 mtr radan toiselle puolelle. - Tämä epätietoiselta vaikuttava muuttopuuha on muuten vaikuttanut huomattavan haitallisesti toimistotyöhön ja siksi se kannattaa näin "aikakirjaankin" merkitä. On itsestään selvää, että näinä aikoina olisi työtä ollut varsin runsaasti, mutta päiväkausien odottelu asemalla ja myötäiset siirrot veivät kaiken työmahdollisuuden olemattomiin.
"Toimistot siirrettiin hevosilla pahvisaunojen kohdalle, siihen, missä pataljoona oli rakentanut puolustuslinjaa. Teltta kaivettiin maahan. Paikka tuntui onnistuneelta.
Komppania Kangasvaaran luona. - Illalla saatiin tieto, että toimistot aiotaan siirtää myös sinne, pataljoonan komentopaikan välittömään läheisyyteen.
Kk-komppanian vääpeli Kurimo vapautettiin erikoismääräyksestä metsätöihin, samoin meidän komppaniastamme eräs ajomies Eino Pihlaja.
Rintamalla hiljaista. Meidän puoleltamme vähäistä tykistö- ja krh-tulta, mutta ryssä ei ole yleensä vastannut. Ilma kaunis ja kirkas. Ryssän lentokoneita ei ole näkynyt eilen eikä tänään.
Toimistojen siirtoyritystä. Tavarat taas kuljetettu asemalaiturille. Junalla ei päästä. Palataan takaisin tyhjin toimin. - Illalla kokosi adjutantti vääpelit ja kirjurit mukaansa. Mentiin eteen. Iltamyöhällä tulin tyhjin toimin takaisin. Perilla ei nim. olisi kaivattu ensinkään.
Komppanian vääpeli vaihtui taas. Kersantti Puhakka siirrettiin takaisin entiseen toimeensa, pataljoonan ase-au:ksi. Vääpeliksi tuli täydennysmiehistössä saapunut vääpeli Yrjö H e i s k a n e n.
Toimisto pakattiin ja tavarat kuljetettiin asemalle. Junaliikenne heikkoa. Tavarat jäi asemalle ja illalla oli palattava teltoille takaisin. - Ryssän pommareita rintaman suunnalla pommittamassa.
Linkki Kansa Taisteli 8/1971 lehden artikkeliin
https://drive.google.com/file/d/1E4gFERoAhA_WbjmUKWk0jy-E8ksPAhf-/view?usp=sharing
Komppania edelleen asemia tekemässä. - Toimistossa "paperisotaa" mottivaiheen jäljestä.
Komppania samassa paikassa puolustuslinjaa rakentamassa. - Rintamalla yleensä rauhallista, ainoastaan tykistötoimintaa ajoittain puolin ja toisin.
16.9.41 siirrettiin vääp. Holtinkoski ja kers. Jurvansuu kouluutuskeskukseen.
Tähän saakka oli komppania asunut teltoissa. Asemien valmistuessa järvikannaksen läheisyyteen saatiin myös valmiiksi ensimmäiset korsut, joihin osa komppaniasta siirtyi asumaan. - Rakennettujen korsujen suhteen kannattaa lisätä se huomautus, että ne tehtiin yleensä kovin ahtaita ja sen johdosta tukalia asua. Tämä vika pyrki esiintymään sittemminkin yleensä koko pataljoonan rakentamissa korsuissa. Myöhemmissä vaihessa siihen oli osoittain syynä olosuhteetkin, mutta lienee tuloksiin vaikuttanut myös alussa vallalle päässyt tottumus.
"Komppaniamme asemien valmistuksessa. Tänään täyttyi kolme kuukautta yleisiissä kertausharjoituksissa. Taas lentää etulinjoille ryssän hävittäjäkoneita ampuen ja pommeja pudottaen." 2
"Komppaniamme puolustuslinjan valmistuksessa koko päivän. Rintamalla rauhallista, vähäistä tykistötoimintaa lukuunottamatta. Päivä oli vesisateinen." 2
Komppanian vääpeli vaihtui. Vääpelinä toiminut kersantti Jurvansuu siirrettiin joukkueen varajohtajaksi ja komppanian vääpeliksi määrättiin pataljoonan entinen ase - au kersantti Sakari P u h a k k a.
"Herätys klo 4.00. Aamutee. Klo 5.00 lähti komppaniamme puolustuslinjan tekoon. Tässä työssä oli mukana koko toinen pataljoona. Tänään ei sadakaan. On pilvinen sää. Komppaniamme sai tänään kylpeä." 2
5/JR 53
"5.00 lähti komppaniamme liikkeelle suuntana etulinja.
6.20 yllätti neljä ryssän hävittäjää joukkueemme radalla. Tuntia myöhemmin tuli sama laivua tulittaen taaskin. Iltapäivällä sai komppania lähteä teltoille. yö oli rauhallinen. Ainoastaan tykistötoimintaa." 2
Vaikka edellisenä iltana olikin annetty määräys siirtää koko toimisto komppanian korkeudelle, en sitä heti totellut. Otin konttini välttämättömimmät paperit ja menin vänr. Parviaisen mukana rataa pitkin jalkaisin komppaniaan.
On luonnollista, että komppania oli motista tullessaan mitä kipeimmin kylvyn tarpeessa. Täitä oli joka miehessä niin paljon kuin ajatella saattaa. - Uuteen majapaikkaan olikin varattu pahvisauna, jossa oli hyvä tilaisuus perusteelliseen puhdistautumiseen ja ahkerassa käytössä näytti sauna olevankin, kun komppaniaan saavuin.
Perillä ennätin tarkastella miehistöluetteloita, jotka mottivaiheen jäljeltä olivat melkoisesti virheelliset, niinkuin edellä on jo selostettu. - Tottelemattomuuteni toimiston siirron suhteen osoittautui pian hyödylliseksi. Heti, kun li vähän työn alkuun päässyt, tuli käsky siirtää toimistot takaisin Kiestinkiin. - Omalta osaltani kävi muutto helposti. Otin kontin selkääni ja kävelin suutarin kanssa rataa pitkin Kiestinkiin.
5/JR 53
"Komppaniamme levolla järvikannaksella. Yhteys on kenttäkeittiöön. Illalla asetuttiin levolle. Luutn. Tiesmaa palasi komppaniaamme takaisin." 2
Komppanioiden saavuttua järvikannaksen läheisyyteen vietiin kenttäkeittiöt heti sinne, niin että miehistö sai keittoruokaa. Se tapahtuikin pitkästä aikaa. Seuraavana päivänä oli määrä siirtää myös toimistot komppanioiden yhteyteen.
Liite N:o 2. 5/JR 53:n sotapäiväkirjaan.
E r ä i t ä y l e i s h a v a i n t o j a n. s. m o t t i v a i
h e e n a j a l t a.
Edellä esitetty ajanjakso komppanian vaiheissa tunnetaan yleisesti
mottivaiheen nimellä. Tämä vaihe alkoi joukkojen siirryttyä radan suunnassa n.
20 km Kiestingistä itään ja vihollisen katkaistua huoltoyhteyden radan kautta.
Radan kautta ei huoltoa voitukaan sitten suorittaa koko aikana siihen saakka,
kunnes pataljoona 6.9.41 siirtyi noin kilometrin verran järvikannaksen
länsipuolelle puolustuslinjaa valmistamaan.
Kun mottivaihe monessakin suhteessa on omalaatuista aikaa, esitän
seuraavassa eräitä seikkoja, jotka eivät varsinaisen päiväkirjan puitteissa
muuten tule kyllin selvästi esille.
P a t a l j o o n a n h u o l t o:
(Pataljoonan huolto toimi luutn. Porkan kertoman mukaan seuraavasti.)
Pataljoonan huoltokeskus sijaitsi Kiestingissä. Komppanioiden
talousaliupseerit oli viety komppanioiden mukana eteen. Ainoastaan pataljoonan huoltoaliupseeri
parin apulaisensa kera toimitti tavarat junalla ja osaksi purilailla ”Kettuun”
saakka (n. 17 km Kiestingistä itään radan varressa olevaan paikkaan.). Tänne
lähettivät pataljoonat edestä hevoskolonnat jonkun upseerin tai hyvän aliupseerin
johdolla. E-tarvikkeet kuormattiin Ketussa joko purilaisiin tahi hevosten
kantosatuloihin, ja kolonna kulki radan eteläpuolta (Puron pohjoispuolella)
rykmentin huoltoon, joka oli järven itäpäässä. Tämä matka oli hyvin vaikeaa,
soista ja vetistä. Kun ilmat yleensä olivat sateisia, kastuivat leipätonkat ja
suuri osa leivistä tippui metsiin. Sieltä niitä oli vaikea poimia, kun matkat yleensä
suoritettiin yön aikana. Rykmentin huollossa toimitettiin talousaliupseerien
avulla e-tarvikkeiden jako pataljooniin, tämän jälkeen komppanioihin ja edelleen
joukkueittain. Tämän jälkeen tulivat komppanioista muutamat miehet hakemaan
joukkueiden annokset ja joukkueissa tapahtui jakaminen miehille.
Yleisenä huomiona haluan mainita, että muona oli sinne säännöllisesti
matkalla, mutta edellä mainituista vaikeuksista johtuen olivat annokset
useinkin pieniä, mutta ketään ei sentään kuollut nälkään.
Johtuen purilaiden ja kantosatuloiden käyttämisestä saivat hevoset yleisesti
säkälyöttymiä ja menivät rasittavista matkoista huonoon kuntoon. Pataljoonan hevosille
suoritettiin sentään vaihto ja siitä syystä säästyivätkin pataljoonan hevoset
pahimmalta.
K o m p p a n i a n t a i s t e l u
k u n t o o n vaikuttavia seikkoja:
Komppanian taistelukuntoon vaikutti mottivaiheen aikana alentavasti
epäilemättä se seikka, että täydennysmiehistö oli suurelta osalta alkujaan
huoltotoimiin määrättyjä miehiä. Alkuperäinen komppanian miehistö vaistosi, ettei
täydennysmiehiin voinut luottaa samalla tavalla kuin alkuperäiseen miehistöön.
Tämä seikka hajoitti tavallaan komppaniaa kahtia.
Jatkuva levon puute aiheutti väsymystä, jonka vuoksi osa miehistä pyrki
omin lupinsa linjoilta pois. Tästä seikasta onkin jo mainittu eräässä toisessa
yhteydessä. Eräät valittivat hermojaan, jotkut joitakin muita vikoja, ja lääkäri
määräsi useita apupalvelukseen. Kun komppaniassa oli jo entuudestaan ylimääräisiä
apupalvelumiehiä, jäi toimitusjoukkueeseen runsaasti sellaisiakin miehiä,
joille ei löytynyt mitään varsinaista tointa.
Kun komppanian toimiston taholla ei ollut mitään kuvaa tilanteen
todellisesta kehityksestä, käännyttiin oma-alotteisesti kenttäsairaalan
lääkärin puoleen pyynnöllä, että ylimääräiset apupalvelumiehet siirrettäisiin
lääkärintarkastustietä rintamantakaiseen palvelukseen. Neuvoteltuaan asiasta divisioonan
lääkärin kanssa ryhtyikin kenttäsairaalan lääkäri asiassa toimenpiteisiin.
8.9.41 siirrettiin rintamantakaiseen palvelukseen komppaniasta 1 aliups. ja 12
miestä.
Komppanian siirryttyä järvikannakselle esitti komppanian päällikkö
edellisen lisäksi toimitettavaksi uuden lääkärintarkastuksen sellaisten kohdalle,
jotka olivat osoittautuneet taistelukunnottomiksi. 12.9.41 toimitetussa
lääkärintarkastuksessa lähetettiinkin rintamantakaiseen palvelukseen vielä
kokonaista 18 miestä. Näin lähetetyistä oli osa viime sodan invaliideja tahi
muuten vaivaisia, esim. sormia puuttui tahi käsi oli jäykistynyt, jonka
johdosta apupalvelukseen määrätty. Erän oli huomattavan kuuro ja suuri osa ”tärähtäneitä.”
Edellä kerrottu siirto voi asiaa tuntemattomasta tuntua liian rohkeasti
suotitetulta, mutta kun on läheltä seurannut asioiden kehitystä, voi todeta,
että e.m. ”suursiivous” oli sillä hetkellä tosiaan tarpeellinen. Jäljelle jäänyt
osa on ollut sen laatuista, että se on kyennyt nyt myöhemmin sulautumaan yhteen
ja toimimaan yhteisvastuullisesti. Tähän sulautumiseen ei ole vaikuttanut
yksinomaan aika, vaan huomattavalta osaltaan myös se, että ilmapiiri puhdistui.
Komppanian taistelukuntoon vaikuttavana tekijänä tulkoon vielä mainituksi,
että miehistö on vielä jälkeenpäinkin muistellut motti-aikaa todella surkeana
aikana. Tämä ei ihme olekaan, sillä saihan miehistö maata useinkin
vesiperäisellä maalla vesisateessa vihollisen kranaattikeskityksessä, voimatta
kaivaa itselleen minkäänlaista asemakuoppia. Ravinto oli useinkin kovin
puutteellista. – Kun kuuntelee miehistön kertomuksia muona-annoksista, joita
siellä jaettiin ja kun osapuilleen tietää, mitä sinne lähetettiin, niin tulee
siihen käsitykseen, että pitkän huoltotien varrella hävisi tosiaan huomattava
osa lähetetystä muonasta. Minne se joutui, sitä on tietysti mahdoton tietää.
Eräs seikka, jota myös on usein pienellä moitteella mainittu on se, että
päällystön taholta kuvattiin mottivaiheen aikana edessä olevat
taistelutehtävät, vihollisen voimasuhteet j.n.e huomattavasti pienemmiksi, kuin
mitä todellisuudessa oli.
Niin usein kuin allekirjoittanut onkin ollut tilaisuudessa kuulemaan
erilaisia juttuja mottivaiheen ajalta ja siihen liittyviä arvostelmia, olen
kuitenkin tyydytyksellä pannut merkille sen seikan, että yleisesti on tajuttu
se seikka, että tässä vaiheessa niin kuin muulloinkin on kukin tehnyt tehtävänsä
taitonsa ja kykyjensä mukaan. Mitään syytöksiä ja jatkuvaa katkeruutta en ole
komppanian keskuudessa havainnut. Siksi ei edellä kerrottuja huomautuksia
muonitukseen y.m.s. suhteen tule suinkaan ymmärtää syytöksiksi. Olen ne
halunnut esittää yksinomaan luodakseni mahdollisimman tarkan kuvan sen aikaisista
olosuhteista.
Motista järvikannakselle siirtyminen muodostaa monessa suhteessa selvän
rajan komppanian vaiheissa. Rauman komppanian historia päättyi Kuolemankukkulalla,
mottivaihe muodosti oman osansa ja sitä seuraava asemasodan aika oman osansa yksikön
historiassa.
Ennen kuin siirrymme seuraamaan asemasodan aikaa, esitän seuraavassa
tappiotilaston koko ajalta:
Ups. au miehiä.
Kaatunut 5 7 29
Haavoittunut 6 17 61
Sairaana evakoitu 3 2 22
Kadoksissa - 2 4
Tappiot yhteensä: 14 28 116
Vahvuusilmoitus 6.9.41
ups. au miehiä.
Kirjoissa 7 32 202
Komennuksella 2
Lomalla 3
Sairaalassa 4 14 77
Sairaana komppaniassa 1 3 17
Rivissä 2 15 103
Muonavahvuus 3 18 120
Taisteluvahvuus 2 12 83
Komppaniassa sairaaksi merkitty upseeri on vänr. Saarinen, Pekka, joka
aikaisemmin haavoittui. Nyt hänet oli parantuneena siirretty komppaniaan, mutta
hän anoi siirtoa johonkin autokomppaniaan sen vuoksi, että hänen polvensa lähti
usein sijoiltaan. Tällaisen siirron hän myöhemmin monen vaiheen perästä saikin.
7.9.41 palasi komppanian entinen päällikkö luutn. Tiesmaa ja otti
komppanian päällikkyyden vastaan.
x
x x
Mottivaiheen loppuaikana on jäänyt jokseenkin ainoaksi tietolähteeksi vääp.
Holtinkosken päiväkirja. – Seuraava osaa kootessa ei ole ollut käytettävissä
mitään yhtenäistä lähdettä. Komppaniassa ei ole nim. päivittäin tehty mitään
sotapäiväkirjamuistiinpanoja.
Asemasodan aika on – kuten jokainen tietää- yksitoikkoista ja tapahtumista köyhää aikaa. Olenkin pyrkinyt seuraavassa kokoamaan kaikki sellaiset tapahtumat, jotka ovat jollakin tavalla komppanian historiaa. En siitä syystä tavoittelekaan joka päivälle jotakin muistiinpanoa. Pääasiallisena tietolähteenäni olen tässä osassa käyttänyt omaa päiväkirjaani. Siitä syystä saattaa esitys tuntua jossakin määrin liiaksi ”töpinästä” päin seuratulta.
5/JR 53
"Sai komppaniamme käskyn valmistautua lähtöä varten. Lähtöä ei tullut. Klo on 19.00. Ryssät ovat hyökänneet viisi kertaa voimatta mitään. Kuudennella kerralla etulinja paikoin vetäytyi taaksepäin. Tykistötuli on ollut koko päivän puolin ja toisin ankaraa.
20.00 sai komppaniamme käskyn lähteä taaksepäin. Tultiin noin kilometrin verran järvikannaksen taa (länsipuolelle). Majoituttiin siihen." 2
T a p p i o:
Alikersantti Lauhikari, Evert on kadonnut 3 - 6.9.41 välisellä ajalla.
 |
5/JR 53
"Komppaniamme samassa paikassa teltoissa yötä. 16.00 sai komppaniamme käskyn olla lähtövalmiina, sillä ryssät aloittivat ankaran kovan tulituksen. Se oli kuitenkin vain "propagandaa". 2
5/JR 53
"Ollaan levolla koko toinen pataljoona huoltotien itäpuolella. Muona tuli tänään Lohilahdesta päin. 16.00 sai komppaniamme käskyn lähteä Kiestinkiin päin. Tultiin ryssien motin korkeudelle." 2
 |
| Seija äiti "Kiestingin motissa" 23.6.2013 |
5./JR 53
Olin Kaputsenajoen varmistusasemissa. Ryssät hyökkäsivät klo 10.00 asemiamme vastaan. Annoimme tulta
ja vetäydyimme saksalaisten linjalle. Tämän jälkeen saimme käskyn liittyä omaan
pataljoonaan. 18.30 ruokailtiin huoltotien varrella. 2
5/JR 53
Olemme etuvartiossa. Ryssät alkoivat aamun sarastaessa ankaran tykistö- ja
krh-keskityksen. Klo 5.00 hyökkäsivät ryssät kovalla voimalla ensin yhdeksännen
komppanian asemiin. Ne murtuivat. Tämän jälkeen murtuivat oman komppaniamme
asemat. Seuraavana 6. komppanian asemat. Vetäydyimme kolhoositalon korkeudelle
jääden siihen asemiin. Ryssät saivat meiltä käsikranaatteja ja kiväärin
panoksia sekä kk-vöitä. Muita tappioita ei tullut. Kello on nyt 7.00. Ryssien
hyökkäys on pysähtynyt. Olemme asemissa ja avuksemme tuli 4. komppania. 17.45
tulivat lentokoneemme pommittamaan ryssien linjoja. 2
T a p p i o t:
Haavoittunut:
Alik. Juntunen, Yrjö
Einari
-”- Vanhanen,
Tauno Olavi
Stm Kuosmanen, Lauri
” Miettinen,
Aarne
. |
| Vetäytyminen Kapustnajajoelta 2.9.1941, JR 53:n spk:n liite |
1 KKK./JR 53
Kello 3.16 ryssän 4 konetta pommitti leirialuettamme, pommien
mennessä sivu. Sää kirkas. Kello 4.00 alkoi ankara vihollisen tykistökeskitys.
Aamupäivällä ryssien kova hyökkäys panssarivaunujen tukemana pakoitti
meikäläiset vetäytymään rautatien ja maantien välisessä maastossa noin puolesta
km:stä kilometriin. Ainakin kolme tankkia tuhottiin klo 15.00. Taistelun melske
hiljentynyt. Vain muutamia tykin laukauksia. Kaikki hälytys valmiina.
II pataljoona vetäytynyt kello 17.00 meidän korkeudelle
järven etelä puolelle. 1. K ja 3. K.K. alistettiin II pataljoonalle. Omat
tappiot 2. sairastunutta.
2./JR 53
9.30 Patalj. Kom. käskystä kävi komppania partiossa.
Havaittiin vihollisen kaivautuneena asemiin radan ja maantien väliin.
21.00 Komppania palasi leiripaikkaan.
2 KKK./JR 53
30.8. Edelleen asemissa, kolhoositien ja lammen välillä.
31.8. Kuten edellisenä päivänä vihollisen tykistö tulta.
1.9. Kuten edellisenä päivänä
2.9. Samoin.
3 KKK/JR 53
tapasin vänr. Tuliman 7 K:n päällikön muutamien miesten
kanssa. Asetuimme asemiin radan vasemmalle puolen purolinjan taakse. Otettiin
yhteys 8 k:aan, jonka oikea siipi oli hiukan taaempana. Oikealla vars. komppa joka
oli vetäytynyt radan suunnassa xxxx linja taipui oikealla polun suuntaan ja
sitten koukkasi tien poikki edelleen kohti huoltotietä jossa yhteyksiä II
pataljoonaan ei vielä oltu saatu xxx kumminkin hetken kuluttua saatiin yhteys
omiin miehiin.
Ryssä painosti xxx asemiamme xxxx xxxx jonne siirrettiin 1
kk kers Paason joukkue.
4.20 Tuli tieto, että ryssä murtautui linjojemme läpi jääkärijoukkueen
kohdalla.
4.35 xxx tuli käsky koota levossa olevat miehet kk joukkue
ja jääk ryhmä auttamaan perääntyviä miehiämme ja vastaiskun tukea kolhoosi
kukkulalle tien molemmin puolin. Jonkun ajan kuluttua tuli linjaamme mahottomuus
olla asemissamme, joten sai käskyn pataljoonamme järjestäytyä perääntymistä
varten, järjestyksessä 7 k, 9k ja 9 k sen jälkeen, kun toinen II Patal oikealta
oli vetäytynyt kuormastot kokoasivat xx varustus
8./JR 53
Asemissa edelleen. Aamulla aikaisin oli herätys. Vihollinen
keskitti tykistö ja kranaatti tulen asemiimme josta haav. 3 miestä stm:het
Haltonen Arvo, Teräväinen Hannes, Lukkarila Arvo.
15.00 Vihollinen teki hyökkäyksen meidän kohdalle. Suurin painotus oli
kuitenkin 7 kompp. lohkolla, käyttäen
raskaita hv. tukenaan. 7 kompp. vetäytyi painostuksesta ja ylivoiman edessä.
Jouduimme myöskin vetäytymään taaksepäin asemiin, johon jäimme odottamaan
käskyä. Illalla Stuka koneet pommittivat vihollisen asemia, ja meille tuli
ilmoitus perääntyä asemistamme. Marssimme yön pimeydessä halki soiden. Yö oli
kylmä. Miehet märissä
jalkineet
10./JR 53
Vihollinen aloitti klo 4.00 painostavan hyökkäyksen
asemiamme vastaan pehmittäen tykistöllä ja krh;lla, sekä hyökkäysvaunujen
tukemana pääsi tunkeutumaan asemiimme. Komppania perääntyi noin 300-400 mtr
takana olevalle puolustuslinjalle samanaikaisesti tulitti vihollinen
tykistöllään takana olevia huoltojoukkueita. Perääntyessä seurasi vihollinen
kintereillä, joka kuitenkin pysäytettiin mainittuihin asemiin saavuttua.
Asemista irtauduttua jäi vihollisella pienempi määrä erilaisia aseita, ammuksia
sekä int. varusteita. Uudelle linjalle saavuttua komppania puolusti sille
määrättyä lohkoa. Komppanian jättämiä asemia pommitti meikäläiset Stuka koneet.
Komppania huollettiin päivän muonalla. Näin muodostuneessa patalj. viivytys
linjassa säilytti komppania asemansa kunnes edelleen perääntymiskäsky
valmistelut annettiin klo 14.00. Lähemmin sitten kello 18 aikaan. Kello 20.00
vetääntyi komppania hyvässä järjestyksessä noin 6 km, aina toisen
viivytyslinjan taakse, jossa asettui lepäämään. Kello 24.00 pystytettiin
teltat. Tappiot komppaniassamme, kaatuneina yksi mies, haavoittuneina 2 miestä,
muuten rasituksesta sairastui 1 mies.
Klo 4.00 alkoi ankara tykistökeskitys rautatien ja maantien
väliin ulottuen komentopaikkaamme, jossa 1 kaatui. Yhteydet poikki. Klo 4.20
tuli tieto, että ryssä murtautui linjojemme läpi jääkärijoukk. kohdalla. Omat
irtautumassa. Klo 4.25 sain käskyn kerätä levossa oleva kk-joukkue ja sen ja
jääkäriryhmän kanssa mennä ottamaan vastaan irtautuvia ja ryssiä
kolhoosikukkulalla tien molemmin puolin. Tälle paikalle keräsin irtaantuvia
miehiemme lisäksi ja osin sitten adj. kautta käy edestä yhdessä pion joukkue
Kolin kanssa purolinjalle. Vänr. Koli oikealla minä vasemmalla etenimme polun
suunnassa. Tapasin vasemmalla vänr Talin 7 K:n päällikön muutamien miestensä
kanssa. Asetuimme asemiin suon laitaan purolinjan taakse otettin yhteys 8 K:aan,
jonka oikea siipi oli hieman taipunut. Oikealla tapasi Koli vänr. Kauppilan,
joka oli jo vetäytynyt enemmän, joten vastaan tulevat (linja) taipui oikealla polun suuntaan ja
sitten kolhoositien poikki ja edelleen kohti rautatietä, jossa yhteyttä II
patalj. ei vielä silloin lammen suunnassa oltu saatu. Vänr. 5 komppanian (maj. Backmanin patal.)
miehiä oli tavattu kulussa radalle päin. Ryssä parveili edessämme ja yritti
lähestyä mutta torjuttiin oikealla painostus kovin. Siirrettiin sinne 1 KK
kers. Paason joukk.
Matkalla joutui tämä tykistökeskitykseen, jossa pari miestä
tärähti. Klo 7.00 toi lähetti sanan, että minut on käsketty ilm. komentopaikalle
ltn Eerolalle, jotka en ollut vielä tavannut. Eerola oli haavoittunut jalkaan ja xxxxxx irtaant.
aikana. Otin lohkon johdon käsiini ja ilmoittauduin Patl:n kom:lle. Sain
yhteyden kaikkiin komppanioiden päällikköihin. 7. K oli 15 miehen vahvuisena oikealla
värn. Kolista oikealla, jossa rataan ja sahoot. ja vänr Huovisen oli saatu yhteys.
(pirXXeet ja ilmoittuneet) Vihollisen hyökkäys yrityksen torjuttiin Klo 15.30
sain ilmoituksen stuka pommituksesta klo 17.30. Valopetrooli ja valk. patr.
varattiin xxxx viestivaatteiksi sanomalehtiä. Vänr. Hämäläisen asettui valopetrooleineen
9 oikealle sivustalle kolhoositien laitaan
merkinantajaksi. Klo 17.30 asuka pommitus onnistui. Samaan aikaan kompp. pääll.
puhuttelu patl. komentopaikalla (rauhallinen aika) Puhuttelu koski irtaantumista.
Mottimaastosta , koska tien sulkeutumisesta oli aamullisen irtaantumisen
jälkeen tullut mahdottomuus. -7 K siirtyi ennen irtaantumista vasemmalta
oikealle paikalleen irtaantumisjärjestys 7K, 9K ja 8K sen jälkeen, kun II patl.
oikealta oli vetäytynyt. Patruunoiden ja muiden a-tarvikkeiden evakointi radan
varteen aloitettiin heti. Irtaantumista selvittiin kalk raxxxxxx
länsipuoleen radan varteen jossa kokoontuminen ja irtaixxx kaluston mukaan otto.
Irtaantumisesta tuli eri käsky klo 19.30. II Patl. (Backman) jota edusti värn.
Kolin pion joukkueet irtaantui klo 19.45. Backmanin pataljoonaan ei saatu
yhteyttä koko päivänä muuten kuin värn. Huovisen joukkueeseen , joka xxxxx oikeaan
sivustaamme. Irtaantuminen alkoi klo 19.50 ja päättyö klo 20.45. Kokoontuminen
rautatien varressa , jossa ei enää näkynyt muita meidän miehiämme. 7 K oli myös xxxx matkansa takia siixxxx kohti länttä ja huoltotietä
edelleen. 8K ja 9K, joiden lohkoilla kk:kin olivat ja
14./JR 53
Klo 03.30 Alkoi tähän astisista kiivain tykistökeskitys,
ryssä antoi oikean rumputulen niskaamme, kaikenkokoisin tykein ja krh:lla.
Lentokoneet kävivät pommittamassa patteriasemiamme. Lentokoneista annettujen
merkkien jälkeen alkoi ryssän yleishyökkäys. Ryssällä oli hyökkäysvaunuja mm.
30 tonnin vaunuja, joista I joukkueen tykki ampui yhden tuleen ja toisen savuamaan. Kers. Traonouski,
stm Kananen kaatuivat tykillä. Loput miehistä vetäytyivät jv:n jäljessä pois
”kiilasta”.
04.30
Kaksi ryhmää joukkue Pihlmannista alistettiin vänr. Kolille. Vänr. Koli oli
saamansa tehtävän mukaan varmistettava suon reuna Kolhoositien länsipuolella.
Koska omat linjat olivat murtumassa Kolhoositien varressa, vei vänrikki Koli
joukkueensa Kolhoositien itäpuolelle, jossa joukkue oli asemissa siihen asti
kunnes yleinen vetääntymiskäsky tuli.
07.00 Saatiin pysäytetyksi, ryssä päästessä etenemään n. 250
m. II joukkue vetäytyi hyökkäyksen aikana Kolhoosimäelle taaempiin asemiin.
Komppania sai käskyn vetäytymisestä. Klo 15.00
16.00 Lähtivät joukkueet vetäytymään tykkejä vetäen huoltotien
kautta ilman hevosia, 4-6 miestä tykkiä kohti.
18.00
Irrottautui vänr. Koli asemista ja kers. Pihlman sai käskyn ilmoittautua 2:n
ryhmänsä kanssa luut. Niiraselle. Komppania vetäytyi 10 km taaksepäin yhtämittaisen
suoalueen yli. Vetäytyminen oli sangen vaivaloista ja raskasta, tykit piti
monesti purkaa osiin huonompien paikkojen ylipääsemistä varten.
 |
| Tykkikomppanian sotapäiväkirjasta karttapiirrokset |
 |
 |
| JR 53 esikunta, sotapäiväkirja |
5./JR 53
Komppaniamme etuvartioasemissa. Ryssät pitivät krh-keskitystä yllä.
Komppaniallamme ei mitään tappioita.
 |
| Junasta lastataan tarvikkeet purilaisiin, joilla tavarat viedään etulinjaan. (Kiestingin-Louhen rautatie). Kiestinki 1941.09.19 |
Kävin elokuussa 2022 Kiestingin motissa viemässä Evertin muistolaatan. Taitaa kulua useampi vuosi tai vuosikymmen, ennen kun pääsemme jällee...
