Liite N:o 3 5/JR 53 sotapäiväkirjaan.

 H a v a i n t o j a   h e l m i k u u n   l o p u s s a  1 9 4 2.


Komppanian vahvuus. 

Komppanian vahvuus loka - helmikuun aikana selviää seuraavasta:












Tässä yhteydessä on mielenkiintoista luoda lyhyt katsasus alkuperäiseen Rauman komppaniaan, jonka sijoitusluettelo esitettiin 19.7.41. Silloin oli komppanian vahvuus 5 ups 21 aliupseeria 145 miestä.

16.1.42 täytetttiin sodan 1941 - 1942 muistomitallin esityslista. Tätä esityslistaa seurailemalla olen todennut, että haavoittumattomina säilyneinä alkuperäisiä Rauman komppanian miehiä ei nykyisin ole rivissä muuta kun seuraavat:

Komppania:

Kers. Kelahaara, Salomo
Alik. Virkkunen, Frans

Korpr. Karppinen, Pauli
 - " - Lapinlampi, Nestor Jalmari
Stm  Keränen, Eino Jalmari
 "  Kuukasjärvi, Kalle
 "  Kälkäjä, Kalle Aukusti
 "  Liekola, Kaarlo
 "  Liekola- Puurunen, Eino
 "  Marikainen, Kaarlo Johannes
 "  Orreveteläinen, Olavi Eemeli
 "  Parkkinen, Lassi
 "  Pesälä, Matti
 "  Pönkkö, Viljam
 "  Räisänen, KAarlo Johannes
 "  Takkinen, Aksel Abiel
 "  Vähäkuopus, Kalle Aukusti

Töpinä:

Kers. Keränen, Otto Veikko            ase-au
Alik. Kiminki, Viljam                    Lääk-au

Alik. Kälkäjä, Matti                        Kompp.vääp.
 - " - Kolho, Leo                            Kirjuri
Korpr. Lasanen, Kaarlo, Aukusti    Ajomies
  - " -  Manninen, Adam                   Muonittaja
Stm Alatalo, Kalle                            Muonan kuljettaja
  "  Alatalo, Otto                                Ajomies
  "  Honkanen, Matti                        Ajomies
  "  Huhmasniemi, Vilho                    Ajomies
  "  Lehtola, Herman                        Postimies
  "  Piri, Vihtori                                Suutari
  "  Vikström, Armas                        Ajomies
  "  Vähäkuopus, Kalle                        - " -

Alkuperäisestä tst-vahvuudesta on siis jäljellä haavoittumattomina 2 aliupseeria ja 15 miestä. Alkuperäisestä kirjavahvuudesta on jälkjellä 6 aliupseeria ja 26 miestä.

Johtuen komppanian vähäisestä vahvuudesta on asemasodan aikakin muodostunut komppanialle melkoiden rasittavaksi. Lepoaika vartiovuorojen välillä on jäänyt useasti peräti lyhyeksi, kun vartiopaikkoja on leveällä alalla paljon ja miehiä vähän. Näin ollen ovat nekin päivät, jotka ovat jääneet kokonaan vaille päiväkirjamerkintääkin, olleet komppanialle täysin kuormitettuja ja työn täyteisiä aikoja.

   X   X   X

Mainittakoon lopuksi jotakin joutohetkien ajan vietosta. On ymmärrettävää, että varsin monipuolista ei harrastelu tällaisissa oloissa voi olla. Kesällä oli kalastus vilkkaan harrastuksen kohteena, vaikka pyydyksistä ei ollut tietoa ja veneistä luonnollisesti vieläkin kovempi puute. Karjalan kalarikkaat järvet osoittivat kuitenkin harvinaista "vieraanvaraisuutta" pyydyksettömiäkin kulkijoita kohtaan. 

Samat järvet tarjosivat myös virkistäviä uintitilaisuuksia ja viihtyisiä saunarantoja.

Erikoisen harrastelualansa muodostivat myös erilaiset muistoesineet. Ensimmäisiä tällaisia olivat Makarielan järven rannalla valmistetut tuohikirkit, pienet rasiat. Siellä syntyi myöskin kontti, joka sittemmin oli uskollisesti kirjurin selässä ja jonka johdosta hän konttikirjurin nimen saikin. Näitä esineitä seurasivat Kananaisten lähellä ja myöhemmin valmistetut alumiinisormukset, joita on tehty pitkin aikaa myöhemminkin. Asemasodan aikana alettiin valmistaa peltitulppia ja rannerenkaita. Niihin saatiin ainetta Stukien pudottamista polttoaineen vara-astioista. Tuppi- ja rannerengasmestareina esiintyivät komppaniassa erikoisesti suutari, stm Sakari S ä r k e l ä ja keittäjä, stm Reino K ä l k ä j ä sekä postimies stm Herman L e h t o l a.

Valmistettujen esineiden suhteen oli havaittavissa huomattavaa kehitystä harrastelijoitten perehtyessä työhönsä. Epäilemättä tulevat tällaiset esineet vielä vuosien perästä olemaan mieluisia muistoesineitä Kiestingin suunnan sotaretkestä.




28.2.42.

 Majoitusalueen kuntoon laittoa.

27.2.42.

 Kapteeni Terhon komppania otti vastaan komppanian puolustuslohkon klo 10.00, jonka jälkeen komppania joukkueittain siirtyi uudelle majoitusalueelle virkistäytymään pitkän ja raskaan, yhtämittaisen etulinjassa olon jälkeen.

Uudessa paikassa tapahtui majoitus telttoihin, jotka pitkäaikaisen korsuissa asumisen jälkeen tuntuivat melko kylmiltä. Tämä asia korjaantui myöhemmin sillä, että 4. komppaniasta lainattiin telttoja niin, että saatiin kaksi telttaa päällekkäin. 

26.2.42.

 Töpinä valmisti komppanialle majoitusalueen kuntoon Ison Rautatiejärven (=Pitkäjärven) eteläpuolelle. Komppaniassa järjestelyä edessä olevaan lepoon siirtymistä varten.

25.2.42.

 I pataljoonan upseerit tutustumassa asemiin ottaakseen myöhemmin vastaan komppanian puolustuslohkon. 

19.2 - 24.2.42.

 Komppania entisissä asemissa. Rauhallista koko rintamaosalla.

Luutn. Tiesmaan haavoittumisen jälkeen toimi komppanian v.a. päällikkönä ensin korn. Laurila ja sitten 4. kompp. komennettuna vänrikki R a i n i o.

19.2.42.

 "Aamupäivällä kävi majuri Haahti ja iltapäivällä rykmentin komentaja. Kaikki ennallaan." (Korn. Laurilan päiväkirja.)

18.2.42.

 "Aamulla ennen päivän valkenemista lähdin eteen korpr. Lehmikankaan kanssa. Rauhallista. Järjestän tuliasemien paikat. Takaisin komentopaikalle. 

Noin 8.30 alkoi kuulua keskityksen jälkeen kiihkeään kivääritulta. Hälytän poikia asemiin. Miehiä juoksee Sukkulalta. Haavoittuneita. Tilanne sekava. Lähden eteen määräyksenä ottaa yhteyttä komppania Sariaan. Oikealla valmistaudutaan lähtöön. Puhelimella tullut määräys vetäytyä. Evakoimme aseet, puhelimet ym. Toinen linja miehitetään. Aukot suletaan esteestä. Jälleen rauhallista. Tykistömme ampuu Sukkulan isäntiä." (Vänr. Lammisen päiväkirja.)

T a p p i o t:

Kadonneet:

Stm. Kuukasjärvi, Juho

Stm. Paananen, Arvo

Jääneet Sukkulakukkulalle vetäydyttäessä. Heidän kohtalostaan ei varmoja tietoja.

Haavoittuneet: 

Stm Kilpeläinen, Frans Fredrik

- " - Pitkänen, Antti

17.2.42.

 "N. klo 6.30 alkoi tykistö keskityksensä, samoin krh. 6.55 meni Laurila läpi esteestä. Parin tunnin kuluttua ilmoitus : Sukkulalla meikäläiset (Vänr. Rainio, luutn. Vihma ja vänr. Paarma joht.) Puolen päivän aikaan lähtö eteen uudelle linjalle. Raivaustyöt aloitettiin. Ryssä keskitti, pari haavoittui. Luunt. Tiesmaa hiihti ansakenttään ja haavoittui. Laurila tilalle, minä varmistusosaston johtoon. - Raskaita tunteja. Miehistö janttautui y.m. Yö komentokorsussa." (Vänr. Lammisen päiväkirja)

"Klo 6.55 lähdin osasto Laurilana varmistamaan Jortin ja Sukkulakukkulan välistä kannasta. H valmistettiin tykistöllä. Tehtävä onnistui. H-osasto onnistui myös. V-osastoni saavuttua paikalleen lähdin partioon ja olin mennä ryssän suuhun Sukkulakukkulan takana. Palasin takaisin ja asetin varmistuksen. Kukkula oli hallussamme 17/18 p:n välisen yön." (Korn. Laurila.)

T a p p i o t :

Haavoittunut: 

Luunt. Tiesmaa, Lauri

Stm Virranniemi, Iivari

Hiihtäneet omiin ansoihin.

16.2.42.

 Majuri Backman hyvästelemässä töpinöitä, joille piti puhuttelun EjP:lla ja puristi joka miehen kättä.

"Komppanian päällikön käskunjako illalla. Varmistusosasto Laurilalle 5 miestä ynnä alikersantti Peltomaa. Sissimuonaa. Lumipukujen y.m. jakoa." (Vänr. Lammisen päiväkirja)

13.2.42.

 Uusi pataljoonan komentaja kävi tarkastuskäynnillä töpinöissä päin. Kävi EjP:llä, ehkä jossain muuallakin. Ei kuitenkaan meillä.

8.2.42.

 Komppania siirtyi Lakivaarasta noin kilometrin verran Isolle Lakivaaralle päin lähelle linjaa. (Sukkulakukkulan kohdalle) . Uudessa paikassa olivat korsut tilavammat kuin edellisissä paikoissa. Se sai aikaan yleistä tyytyväisyyttä uuteen paikkaan. Veden saanti oli vain hankalaa. Sitä oli pakko ajaa pitkäjärvestä, töpinän luolta. Postimies saa urakakseen myös "vesipöselöitten" kuljettamisen.

7.2.42

 Edessä ei erikoista.

Moninaisten miehistövaihdosten jälkeen, josta edellisten viikkojen aikana on mainittu, on vahvuus seuraava:


Komppania            3    15    75    93

Töpinä                            3    16    19

Lomalla                                   4    4   

Kenttäsairaalassa     ________1__1

Yhteensä                 3    18    96    117

6.2.42.

 Taaskin vahingonlaukaus. Stm. Husso, Taavetti oli tuonut kp:n korsuun korjattavaksi, kun aseeseen oli tullut jokin häiriö. Husso oli poistanut aseesta lippaan ja kun liikkuvat osat olivat takana, hän oli sen varmistanut. Alikersantti Peltomaa, Martti oli ryhtynyt asetta tarkastamaan, vilkaissut ensin patruunapesään, mutta kun ei siellä mitään näkynyt, oli laskenut varmistimen ja päästänyt liikkuvat osat eteen. Tällöin oli ase lauennut ja kuula lävistänyt Husson vasemman jalkaterän. (Asiasta laaditun pöytäkirjan mukaan.)

2.2.42.

 Kotiutettavien toinen erä matkalle. Siihen kuului täydennysmiehiä ja I patl:sta siirrettyjä.

Alik. Heikkilä, Antti, alik. Leskinen Johannes, alik. Mäkipää, Matti, alik. Sipilä, Erkki, Korpr. Latvakoski, Nikolai Aleksander, stm Korvela, Ilkka, Lehtonen, Toivo Viljam, stm Uusitalo, Johan Matias.

Kaikki neljä alikersanttia oli sellaisia, jotka olivat saaneet ylennyksen vähän ennen kotiutttamista sen johdosta, että olivat osallistuneet kolmeen sotaan.

"Ryssät partioivat meidän pataljoonan molemmin puolin." (Vänr. Lammisen päiväkirjamerkintä.)

H e l m i k u u 1.2.42.

 Iltamyöhällä tapahtui vahingonlaukaus asemissa. Sotamies Lairi, Väinö oli polkaisemalla painanut kp:n liikkuvat osat taakse sillä seutauksella, että ase laukesi Lairin toisen käden ja oikean poskilihaksen lävistäen.

Kiestingin motti elokuu 2022

Kävin elokuussa 2022 Kiestingin motissa viemässä Evertin muistolaatan. Taitaa kulua useampi vuosi tai vuosikymmen, ennen kun pääsemme jällee...