Etuvartioasemissa edelleen. Aamulla klo 7 aikana rauhallinen tilanne.
Ryssät väsyksissä. Pitkin päivää ovat ryssät antaneet heikkoja
kranaattikeskityksiä. 2
H a a v o i t t u n e e t:
Stm Perttu, Erkki
Aukusti
 |
| Kranaatinheittimen ammuksia Kiestingin motissa 31.8.2019 |
5/JR 53
”Koko yön ryssät ampuivat tykistökeskitystulta ja jalkaväki suolasi
kivääreillä. Keskitys jatkui koko päivän. Tappiomme vähäiset: ” 2
T a p p i o t:
Haavoittuneet:
Stm Raatikainen, Väinö
Ilmari
” Rouniainen,
Johannes
5/JR 53
Entiset asemat etuvartiolinjoilla. Sade on lakannut. Päivä oli rauhallinen.
Yksi pieni tykistökeskitys on saatu. Tappioita ei mitään.
Edellä mainittu huomautus ei täsmälleen näytä pitävän paikkaansa.
Tappiotilaston mukaan on eräs vähäinen tappio päivän kohdalla.
T a p p i o t:
Haavoittunut: Stm Kukka, Kalle Einari
5/JR 53
Komppaniamme entisissä asemissa. Sadekin on jo heikentynyt. Ei erikoista
tältä päivältä. 2
T a p p i o t:
Kaatunut:
Stm Valkonen, Ville
Armas
Haavoittunut:
Stm Lämsä, Juho Anselm
Vainio, Matti
Leonard
SURUNSA KULLAKIN.
Mottivaiheen alussahan oli komppanian päällikkömme luutn. Pekka Honkanen. Sotapäiväkirja kertoo siitä, mitenkä hän yhdessä ”alikersanttivääpelimme” Holtinkosken kanssa toi puolen komppaniaa Kiestinkiin lepäämään jättäen toisen puolen oman onnensa nojaan radanvarteen. Tämän turvattomaksi jääneen komppaniamme osan tapasi onneksi luutn Heikinheimo ja ryhtyi pojille päälliköksi. Sen seikan merkitystä, mikä luutn Heikinheimon toiminnalla tuossa vaiheessa oli, ei varmaankaan koskaan kylliksi korosteta.
Kiestingin lepo koitui Honkaselle lyhytaikaiseksi. Ikävä vain, että sillä oli jälkiseurauksena se, että erään lopen väsyneet miehet kieltäytyivät hei palaamasta mottiin takaisin. Näistä raukoista yritettiin jo välillä tehdä kapinallisia, mutta onneksi sentään saatiin tämä asia oikealle tolalleen ja hyvä sopu saatiin uudelleen aikaan. Kertomatta enempää voi vain todeta, että Konttikirjurille tämä aiheutti melkoisesti lisäurakkaa.
Lyhyesti muodostui kuitenkin luutn Honkasenkin retki motissa. Yöllä 13/14.8.41 hän lähti mottiin ja jo 17.8.41 tapasin hänet varsin vaikeasti haavoittuneena Kiestingin kenttäsairaalassa. Hän kuului kaatuneen ”ei kenenkään maalle”, mutta illansuussa hän virkosi huutamaan apua ja muutamat joko pioneerit tahi tykistön pojat kävivät hänet sieltä hakemassa oman henkensä uhalla.
Tultuaan siirretyksi Kiestingistä Kuusamoon Sotasairaalaan, kirjoitti Honkanen minulle kortin, jossa pyysi minua käymään luonaan, koska oli hyvin tärkeätä asiaa. Tämän kortin sain 25.8.41. Niin mieluisaa kuin komennuksella pääseminen yleensä onkin, on sillä kerralla olisi siitä oikein välittänyt, sillä varsin monet ja velvoittavat tehtävät näyttivät minua mukamas sitovat yksikköön. Sain kumminkin jo samana iltana paperit kuntoon ja niin pääsin matkaan. Tiet olivat kamalassa kunnossa ja kyydin saaminen näytti pitkän aikaa aluksi tuiki mahdottomalta. Mahdottomalta se tuntui vielä silloinkin, kun oli aikomus lähteä Tuhkalasta eteenpäin, mutta 26.8.41 iltapäivällä sentään löysin itseni jo Kuusamosta. Sain sieltä vielä samana iltana yhteyden luutnantti Honkaseenkin, mutta kun olimme molemmat väsyneitä, päätimme varsinaisen keskustelun jättää huomiseksi.
Kun aamulla menin sairaalaan, otti Honkanen tietysti tärkeimmän asiansa heti kärkeen puheeksi. Hämmästykseni ei kuitenkaan ollut aivan vähäinen kun tarkkaillessani hänen kaikenkaltaisia lankoja ja pingoittimia täynnä olevasta suustaan tulevaa puhettaan sai kuulla suunnilleen seuraavan tiedustelun:
”Kuulkaahan nyt. Voisittekohan Te jotenkin touhuta sieltä motista, minun haavoittumispaikastani minun pistoolini tänne minulle? Se oli näet sellainen pistooli, jonka sain kadettikoulusta päästessäni ja niin ollen minulle hyvän tärkeä muistoesine.”
5/JR 53
Komppania sai määräyksen lähteä vaihtamaan 6. komppanian kanssa etulinjoja.
Tätä käskyä ei komppania kuitenkaan aluksi totellut. Asian johdosta oli
pataljoonan komentajan puhuttelu. 8
 |
| Konekiväärin panosvyö Kiestinginmotissa 31.8.2019 |
5/JR 53
Päivä oli määrä olla levolla, mutta vihollispartio tuli yllättämällä pataljoonan Ej P:n luo. Saatiin määräys tuhota partio. Partio pääsi kuitenkin suurimmaksi osaksi pakenemaan. Sen jälkeen palattiin taas levolle.
 |
| Kelo Kiestingin motissa 17.6.2012 |
 |
| Kranaatin sirpaleita Kiestingin motissa 31.8.2019 |
https://drive.google.com/file/d/1nY7hncnBvmj54EtAqWTTR5hq-1hnIHip/view?usp=sharing
5/JR 53
Aamulla alistettiin komppaniamme osastoon, johon kuului: 8. kompp., 5.
kompp. sekä rykmentin raskas kranaatinheitinjoukkue ilman heittimiä. Lisäksi
oli tulitukena kaksi konekivääriä, kranaatinheitin ja kaksi pst-tykkiä. Tälle
osastolle annettiin hyökkäyskäsky tehtävänä avata rata. Osaston johtajana oli
luutnantti Rantaniemi, rykmentin adjutantti. (8. kompp. päällikköä ei vänr,
Parviainen muista.) 5, kompp. päällikkönä vänrikki Parviainen ja heittimen
päällikkönä vänrikki Väätäjä.
Hyökkäysryhmitys: Radan vasemmalla puolella joukkue Holtinkoski sekä yksi konekivääri ja
lääkintäryhmä. Radasta oikealle loppu osa 5. komppaniasta, yksi konekivääri, kranaatinheitinjoukkue
ja äärimmäisenä oikealla 8. komppania. Hyökkäysryhmityksen tuli olla valmiina
klo 9.00, jolloin tapahtui liikkeellelähtö. Puolituntia ennen hyökkäystä lähti
osasto Holtinkoski etenemään radan vasenta puolta tehtävällä ottaa kosketus
viholliseen ja sitoa tulellaan vihollista radan vasemmalle puolelle.
Kymmenen miehen vahvuinen partio 5. komppaniasta lähetettiin 10 min ennen
liikkeelle lähtöä etenemään radan oikeata puolta tehtävällä haravoida etumaastoa
ja työntää edellään vihollisen etuvarmistuselin, joka tehtävä onnistuikin
erinomaisesti vihollisen tulesta huolimatta. Partion johtajana oli kersantti
Kelahaara.
Tasan klo 9.00 lähti osasto etenemään. Osaston mukana seurasi eversti
Turtola noin puolen kilometrin matkan johon paikkaan jäi lähetteineen
seuraamaan taistelun kulkua. Osasto eteni lähtökohdasta noin pari kilometriä
jossa sai voimakkaamman kosketuksen viholliseen. Radan vasemmalla puolella oli
joukkue Holtinkoski tulitaistelussa. Kranaaninheitin- ja pst-tulen jälkeen
annettiin hyökkäyskäsky seuraavalla tavalla:
Osa 5, komppaniasta ja kaksi konekivääriä jää radan oikealle puolelle
tulitueksi. Näiden oli määrä seurata heti perässä, kun 8. komppania ja raskas
kranaatinheitinjoukkue pääsevät murtautumaan sisään. Hyökkäys alkoi ja edistyi
kiivaasta vihollisen tulesta huolimatta vihollisasemien sisään asti. Saatiin
haltuun m.m. osa vihollisasemien sisään asti. Saatiin haltuun m.m. osa
vihollisen juoksuhautaa , kaksi konekivääripesäkettä ja yksi kranaatinheitin.
Taistelussa muodostui kuitenkin mieshukkaa niin suureksi, että oltiin pakotetut
vetäytymään takaisin rämeen toiselle puolelle asemiin. Kaatuneita oli ainakin
vänrikki Väätäjä ja 15 miestä. Lisäksi haavoittui luutn. Rantaniemi ja 8.
komppanian päällikkö, eräs vänrikki (8. kompp. joukkueen johtaja) ja eräs vääpeli
samasta komppaniasta. Komppaniamme menetykset taisteluun verraten olivat varsin
vähäiset.
Tämän jälkeen jäi vänrikki Parviainen koko osaston johtajaksi ja otti heti
yhteyden rykmentin komentajaan, joka antoi käskyn kaatuneiden ja
haavoittuneiden evakuoinnin jälkeen vetäytyä takaisin lähtöpaikkaan. Vihollisen
pesäkkeisiin oli nim. jäänyt ainakin 7 kaatunutta.
Yö vietettiin teltoissa vanhalla leirialueella.
Tappiot:
H a a v o i t t u n e e t:
Stm. Hoffrén, Armas
” Korhonen,
Eino
--------------------------------
Alla olevassa linkistä avautuu Oras Selinheimon kirjoitus Kansa Taisteli lehdessä 2/1957, jossa hän kertoo yhden tilanteen joka oli tapahtunut 25.8.1941.
https://drive.google.com/file/d/1nY7hncnBvmj54EtAqWTTR5hq-1hnIHip/view?usp=sharing
Kiestingin mottissa, Turtolan komentopaikan ja järven 122.2 välisessä maastossa 17.6.2012
5/JR 53
Herätys klo 1.30.
2.00 lähdettiin etenemään radan suunnassa Kiestinkiä kohti. Komppaniaan
alistettiin rykmentin raskas kranaatinheitinjoukkue ilman heittimiä. Tehtäväksi
annettiin avata rata, joka oli kahden vuorokauden ajan ollut tukossa. Nyt
edettiin Kolhoosikukkulalta n. 2 km Kiestinkiin päin, jossa suoritettiin
hyökkäysyritys.
Ryhmitys oli seuraava: Äärimmäisenä oikealla joukkue Holtinkoski, joka piti
yhteyttä rataan. Holtinkosken joukkueesta vasemmalle II joukkue kersantti
Kelahaaran johdolla. Sitä seuraavana vasemmalle alistettu kranaatinheitinjoukkue.
Ensimmäinen ja toisen joukkueen takana molemmissa yksi konekivääri.
Klo 4.00 lähdettiin etenemään radan suunnassa. Edettiin noin puolitoista
kilometriä ennen kuin saatiin ensimmäinen kosketus viholliseen. Komppania
pysähtyi edessä olevan suon reunaan, joka oli noin 70 – 80 mtr leveä. Suon
toisella puolella olevasta kankaasta näkyi epäilyttävää liikettä. Lähetimme
kaksi partiota, joista toinen oli 5. komppaniasta, tehtävänä edetä radan
varresta suon yli kankaalle. Toinen partio raskaasta kranaatinheittimestä sai
tehtäväkseen vasemman siiven kohdalta edetä suon yli samaan kankaaseen. Partiot
palasivat, ja näiltä saatujen tietojen sekä tähystyksen avulla todettiin
varmasti, että vihollinen on vahvasti asemissa edessä olevassa maastossa. M.m.
näkyi hakatut konekiväärilinjat. Vihollisella oli ainakin kaksi konekivääriä ja
useampia suorasuuntaustykkejä.
Koko osaston vahvuus oli noin 50 miestä. Sen johtajana vänr. Väätäjä
raskaasta kranaatinheittimestä. Vänr, Parviainen johti viidettä komppaniaa.
Tiedustelun tultua suoritetuksi ryhtyivät vänr. Väätäjä ja Parviainen
neuvotteluun tilanteen johdosta. Lopulta päätettiin yrittää hyökkäystä
seuraavalla tavalla:
Viidennestä komppaniasta jää kaksi ryhmää radasta alkaen suon reunaan
asemiin, sekä kaksi konekivääriä tulitueksi. Loppu-osasto päätti hyökätä
kukkulan eteläpuolisen kärjen kohdalta vihollisen asemiin. Suoritettiin
ryhmitys ja lähdettiin etenemään. Maasto oli märkää rämettä, jossa oli vain
harvassa puita. Etenimme ketjussa noin 80 mtr:n päähän niemen kärjestä, jossa
oli vihollisen suorasuuntaustykki, sekä konekivääri. Vihollinen päästi meidät
noin 70 mtr:n päähän asemistaan, ennen kuin avasi tulen. Tuli avattiin ensiksi
suorasuuntaustykillä, joka ampui kartesseja, sekä sen jälkeen jalkaväen
aseilla. Näin ollen oli pakko painua asemiin. Asemissa maattiin iltapäivälle,
noin klo 15.00 saakka. Koko päivän satoi vettä ja miehet makasivat suossa
mättäisen koloissa.
Klo 15.00 aikaan huomattiin ryssän pyrkivän pois niemekkeestä suota pitkin
meidän vasemmalle puolellemme. Ensin huomattiin noin kymmenkunta miestä, jotka
menivät suota pitkin kaartaen siksi kauas, ettei niitä yltänyt tulittamaan.
Noin puoli tuntia sen jälkeen nähtiin useampia samankokoisia porukoita menevän
suota myöten. Tällöin laittoi vänr. Parviainen varmistuksen vasemmalle, ja noin
klo 16.00 huomattiin ryssien liikehtivän meidän vasemmalla puolellamme, n. 200
mtr meistä taakse päin. Ryssät etenivät meitä kohti takaa vasemmalta nähtävästi
tarkoituksella saartaa meidät. Vihollisen lukumäärä oli vähintään 100 miestä.
Nyt päätimme vänrikki Väätäjän kanssa vetää osastomme noin kilometrin verran
taaksepäin asemiin, sillä paikalla olleen kahdeksannen komppanian korkeudelle.
Tästä lähetimme ilmoituksen rykmenttiin.
Saimme rykmentistä käskyn jäädä yksi kahdeksannen komppanian
majoitusalueelle, jolloin otti varmistuksen meiltä vastaan 8. kompp.
Yö viettiin nuotioilla. Koko yön sateli vettä.
5/JR 53
”Oli kovin vesisadepäivä. Oltiin aivan läpimärät. Komppania sai tehtävän
avata rata, mutta ryssät saartoivat meidät. Vetäydyimme saarroksesta pois,
asetuimme puolustukseen.” 2
Edellä on seurattu vääpeli Holtinkosken päiväkirjaa. Seuraavana esitän
saman ajanjakson tapahtumia vänr. Parviaisen kertomana. Vänr. Parviainen ei
kuitenkaan – kertoessaan tapahtumista jälkeenpäin – ole muistanut päivämääriä
tarkalleen. Asiaa tarkastellessani olen tullut siihen käsitykseen, että vääp.
Holtinkoski on todennäköisesti päiväkirjassaan erehtynyt päivämäärissä yhdellä
päivällä. – Niimpä esim. luutn. Hauru muistaa, että lähtö radan avaamiseen
tapahtui vasta 24.8.41 eikä 23. kuten
Holtinkoski päiväkirjassaan mainitsee. Kun sitten olen rinnastanut luutn.
Haurun mainitsemaa aikaa komppanian tappiotilastoon, olen tullut yhä
vakuuttuneemmaksi siitä, että hän on muistanut oikein. Sen vuoksi esitän
seuraavat aikamäärät sellaisina, kuin luutn. Hauru on ne maininnut ja tapausten
kulun sellaisena kuin vänr. Parviainen on ne kertonut.
Komppania siirrettiin reserviin. Yö vietettiin teltoissa. Aamulla lensivät
ryssän koneet, mutta eivät saaneet pommituksellaan mitään vahinkoa. Noin klo 9
tienoissa sain kutsun komentopaikalle ja siellä määräyksen olla 10 minuutin
sisällä lähtövalmiina kolhoositien suuntaan. Komppania sai tehtäväkseen tuhota
kolhoositien vasemmalla puolella olevan vihollisen partion. Komppania eteni
kokonaisuudessaan kolhoositiehen asti, jossa ev. luutn. Selinheimo määräsi
komppaniasta yhden joukkueen vääp. Holtinkosken johdolla haravoimaan maaston
Kolhoositien vasemmalla puolella, sekä ottamaan yhteyden kolmanteen
pataljoonaan, joka oli siellä asemissa. Tämän jälkeen palasi vääp. Holtinkosken
joukkue takaisin huomaamatta vihollista ja jäi varmistamaan kolhoositalojen
kohdalle vasemmalla puolella olevaa maastoa. Loppu komppania sekä konekiväärit
palasivat teltoille.
Klo 15.00 suoritettiin komppaniasta vaihto vääp. Holtinkosken asemiin.
Illalla klo 20.00 vedettiin varmistus pois ja komppania nukkumaan.
 |
| Ammuksia kuormataan etulinjoille vietäviksi, taustalla SS miehiä. Kiestinki 1941.08.22 |
5/JR 53
”Lepopaikalla aamukahvin juonnin jälkeen ryssän pommareita lensi 6 kpl ja
pommittivat saamatta vaurioita aikaan. Klo 9 sai tehtäväkseni puolijoukkueella
ravata eräs maasto. Maastosta ei löytynyt vihollista. Sen jälkeen asetuimme
asemiin kolhoositalon mäelle.” 2
 |
| Kirjeitä saapuu tulilinjoille, taustalla vallattu tykki. Kiestinki 1941.08.21 |
5/JR 53
”Asemamme säilytetty. Ryssät eivät ole tänään yritystä tehneen asemiamme vastaan.
Tänä päivänä kello 15 tuli 6. komppania levähtämästä ja vaihtoi meidät levähtämään.
Lepo olikin tarpeen viikon kestäneen taistelun jälkeen.” 2
 |
| Vaikeasti haavoittuneita siirretään lentokoneella edelleen kuljetettavaksi sairaalaan. Kiestinki 1941.08.21 |
 |
| Saksalaisten tulenjohto ryhmä metsässä rautatien varressa. Kiestinki 1941.08.21 |
5/JR 53
”Asemamme
on säilytetty vihollisen ankarasta tykistötulesta huolimatta. Tappiomme
vähäiset, joitakin haavoittuneita.” 1
Siitä,
ketä tällä päivämäärällä olisi haavoittunut, ei toimistoon ole tullut mitään
tietoa. Saattaa olla mahdollista, että haavoittumiset ovat sattuneet joittenkin
alistettujen miesten osalle. Mahdollista on myös, että jonkin haavoittumisen
päivämäärä olisi tullut erheellisesti merkityksi. Kokoamani tilaston mukaan ei
tällä päivämäärällä ole tappioita.
Vänrikki
Parviainen määrättiin perille saavuttuaan komppanian päälliköksi. Kapteeni
Kananen lähtenyt sairaalaan.
Edellisenä
päivävä (19.8.21.) saapui luunt. Saarikoski pataljoonan adjutantiksi.
Vahvuusilmoitus
20.8.41.
ups. au mieh.
Kirjoissa ……………………… 3 31 189
Komennuksella…………… 2
Lomalla ……………………… 6
Haavoittunut……………… 1 13 52
Sairaalassa muista syistä 1 1 14
Sairaana komppaniassa 14
Rivissä………………………… 1 17 101
Muonavahvuus 1 17 115
Taisteluvahvuus 1 14 83
Huomioita
edellä esitetyn vahvuusilmoituksen johdolla.
Ilmoituksessa
herättää huomiota ennen muuta komppaniassa sairaana olevien huomattava määrä.
Tämä luku tuskin paljastaa sittenkään asioiden todellista tilannetta puheena
olevana aikana ja sen jälkeen.
Komppanian
samassa täydennyksessä oli huomattava osa alkujaan huoltotoimiin määrättyjä
miehiä. Näistä oli osa sellaisia, jotka eivät pystyneet jatkuvasti
taistelutoimiin. He menivät vastaanotolle ja saivat osaksi ”vp”:tä, osa taas
määrättiin ilman muuta keveeseen palvelukseen. - Osa komppaniassa sairaiksi
merkityistä on juuri edellä mainittuja ”vp”-miehiä, osa taas vatsuria
sairastavia. Puheena olevana aikana liikkui nim. ankaran puoleinen ripuli, joka
eräiden väittämien mukaan saattoi ottaa jopa vertakin ulostukseen. (?)
Edellä
olevan lisäksi oli vielä seikkoja, jotka vaikuttivat, että vahvuusilmoitukseen
merkitty taisteluvahvuus on huomattavasti suurempi kuin todellinen
taisteluvahvuus edessä oli. - Väsynyt miehistö pyrki näet vetäytymään taakse.
”Töpinän” vahvuus kasvoi kaikista toimenpiteistä huolimatta.
17.8
vasten yöllä lähti luutnantti Porkka rykmentin ajomiehistä kootun porukan
päällikkönä varmistamaan rataa, joka oli jatkuvasti vihollisen katkaisemana.
Luutn. Porkan mukaan tuli panna osa ajomiehistä ja kaikki sellaiset miehet,
jotka olivat sillä hetkellä ilman lupaa takana. 5. komppanian ”töpinästä” sai
luutm. Porkka täten mukaansa 18 miestä.
Tilannetta
kuvaavana lisään tähän otteen omasta päiväkirjastani pvm:ltä 18.8.41:
”Pataljoona näyttää olevan miehiä töpinässä vieläkin, vaikka osa todellisesta
töpinästäkin otettiin etulinjaan. Muonittaja toi minulle tänään luettelon
niistä, jotka ovat olleet ottamassa muona-annoksensa. Niitä oli kaikkiaan 40
miestä.”
Osa
miehistä pyrki nim. piileskelemään siten, että he päivän ajaksi katosivat,
ilmoittaen lähtevänsä eteen. Illan pimettyä he hiipivät kuitenkin telttoihinsa
takaisin. Pitkän huoltotien varrella oli useampia huoltokeskuksia.
Epäilemättä
viettivät eräät tällaiset vaeltajat aikaansa vähän kussakin tällaisessa
huoltopaikassa ja saattoivat oleilla päiväkausia komppanian ja
toimitusjoukkueen välimailla.
Edellä
olevasta käynee selväksi, että edessä tosiaan oli huomattavasti vähemmän
miehiä, kuin mitä vahvuusilmoituksen taisteluvahvuuteen on merkitty. -
Epäilemättä on tähän asiain tilaan jonkin verran vaikuttanut komppanian osalla
sekin Kiestingissä käynti, josta on kerrottu 13. ja 14.8.41. selostettaessa.
 |
| Suomalaisia ja saksalaisia joukkoja menossa linjoille. Kiestinki 1941.08.22 |
5/JR 53
”Edelleen
on asemat säilytetty vihollisen kovista yrityksistä huolimatta. Menetyksemme
ovat vähäiset.” 1
Päivän
kuluessa ei tappioita.
Ammuksia kuormataan etulinjoille vietäviksi, taustalla SS miehiä.
Kiestinki 1941.08.22
5/JR 53
”18.8
vasten yöllä ryssät pitivät kovaa ammuntaa koko yön. Komppaniamme joutui
olemaan tykistökeskityksessä asemissa yötä. Asemat säilytetty. Klo 10.00
tekivät ryssät ankaran sivustaiskun meidän joukkueemme kylkeen. Pari tuntia
kestäneen taistelun jälkeen olivat ryssät tapettuina ja heidän aseistuksensa
meidän saalista.” 1
Vänrikki
Parviainen palasi sairaalasta ja saapui toimitusjoukkueeseen.
T a p p
i o t 18.8.41.
Haavoittunut:
Kers. Kohonen, Erkki
Alik. Paukkeri, Mauno Johannes
Stm Kärkkäinen, Väinö
” Leskinen,
Toivo
Haavoittunut: 2 au 2 miestä
 |
| Pommikuoppa kolhoosimäellä, 23.6.2013 |
5/JR 53
”Komppaniamme
edelleen samoissa asemissa. Klo 6:00 ryssät tulittivat ankarasti. 16.30 yllätti
ryssän partio ( 20 miestä). Ne tapettiin kaikki. Hetkistä myöhemmin tapettiin
40 ryssää lisää.”1
T a p p i
o t:
Stm Pätsi, Kalle haavoittunut oman
konepistoolin vahingonlaukauksesta.
 |
| JR 53. esikunta, sotapäiväkirja |
5/JR 53
”Komppaniamme pysyi samoissa asemissa. Näistä käytiin kovaa taistelua.” 1
T a p p i
o t:
Stm Keskinen, Jalmari haavoittunut.
 |
| Ryssiltä vallattu panssarintorjuntatykki toiminnassa omiaan vastaan joitakin hetkiä sen jälkeen kun se vallattiin ryssiltä. Kiestinki 1941.08.21 |
 |
| JR 53. esikunta, sotapäiväkirja |
5/JR 53
Luutn. Haurun kertomana.
Stukapommitus siirtyi. Ennen sitä jaettiin sanomalehtiä etulinjan viitoittamiseksi.
– Stukapommitus tapahtui noin kello 13 ja välittömästi sen jälkeen lähti osasto
Hauru ( 6. komppania ja tykkikomppanian jäännökset oli alistettu) etenemään.
Ryssien asemien edessä olevan suon yli päästiin helposti, mutta sitten ryssät
avasivat kiivaan tulen, ja hyökkäys pysähtyi piikkilankaesteiden ääreen. Luutn.
Hauru ja Honkanen haavoittuivat. Osastoa jäi johtamaan mukana seurannut
kapteeni Kananen, kk-komp. päällikkö. Myöhemmin sai komppania määräyksen
vetäytyä asemiin suon eteläreunaan ja asettua siihen puolustukseen.
Kompp. lääk. au:n kers. Ahosen kertoman mukaan tapahtui äsken mainittu
vetäytyminen läheisen puron yli, ja asetettiin puolustus juuri puron varteen.
T a p p i o t:
Kaatuneita ei ole.
H a a v o i t t u n e e t: (15.8.41
Luutn. Hauru, Veikko
- ” - Honkanen,
Pekka
Kers. Ollila, Jalmari
Alik. Vengasaho Juho (kuollut
seuraavana päivänä.)
Stm Hyttinen, Etvi
” Kopra,
Vilho
” Määttä,
Matti
” Perttunen,
Juho Aukusti
” Pyökiö,
Eino
” Sarajärvi,
Kalle Iivari
” Sipiläinen,
Aarne
” Tiainen,
Petteri
” Vahtera,
Niilo
” Vuorio,
Kalle (kuollut 16.8.41 saksalaisessa kenttäsairaalassa.)
K a d o n n e e t:
Alik. Saarnio, Johannes
Paavali
Stm Siira, Verner (kadonnut
14-15.8.41)
” Merta,
Eemeli (kadonnut 11-25.8.41)
Siirrän seuraavassa yhdistelmässä kaatuneihin ne, haavoittuneet, jotka on
merkitty kuolleen 16.8.41.
Stm. Merran katoamisaika näyttää olevan hyvin epäselvä, mutta sijoitan
hänen katoamisensa tähän toisten kadonneiden yhteydessä.
T a p p i o t:
Kaatuneet -
ups. - au 5 mies
Haavoittuneet 2 -”- 1 ” 9
miestä
Kadonnut 1 ” 2 - ” -
Tappiot yhteensä: 2 ups.
3 au 12 miestä.
 |
| Kiestinki, maisemakuva. Kiestinki 1941.08.10 |
5/JR 53
Luutn. Haurun kertomana.
Pataljoonan komentopaikka siirrettiin, koska paikalle tuli haupitsipatteri.
Komentopaikka siirrettiin länteen radan varressa olevaan ratavartijan asuntoon.
Viides komppania sai tehtäväkseen varmistaa pataljoonan komentopaikan –
yhdessä viestijoukkueen kanssa – eri suuntiin. Jo aamusta saakka oli idästä
kuulunut ankaraa taistelun melua, missä ryssä hyökkäsi vahvoin voimin Koskimaan
pataljoonan asemia vastaan. Vastaiskun varalle määrättiin viiden komppania
luutn. Haurun johdolla ilmoittautumaan majuri Koskimaan käyttöön noin puolen päivän
aikaan. Tilanne selvisi tarvitsematta ryhtyä vastaiskuun, ja iltapäivällä otti
rykmentti 5. komppanian omaan käyttöönsä. Samalla siihen liitettiin luutn.
Honkasen johdolla Kiestingistä palannut osa.
Komppanianpäälliköksi jäi luutnantti Hauru, luutnantti Honkasen siirtyessä
joukkueenjohtajaksi.
Komppanian joukkueet ja ryhmät järjestettiin uudelleen. Ammustäydennys
suoritettiin ja ruokailtiin. – Noin klo 18.00
annettiin hyökkäyskäsky. Sen mukaan oli viidennen komppanian hyökättävä
kolhoositien oikealla puolella toisessa linjassa (ensimmäisessä osasto Tynkkynen).
Tavoitteena oli ensin maantie, mistä joukkue Holtinkosken piti siirtyä noin 1 ½
km pohjoiseen olevalle järvikannakselle, miehittää se, pääosan komppaniasta jäädessä
maantien suuntaan rintama itään päin.
Osasto Tynkkynen pääsi vihollisen varustettuihin asemiin, mutta päällikön
haavoituttua, ja osaston kärsittyä muutenkin suuria tappioita keskeytettiin hyökkäys.
Majuri Kettunen antoi komppanialle käskyn jäädä puolustukseen vasempana rajana kolhoositie,
oikeana kahdeksas komppania.
Hyökkäystä piti jatkettaman stuka pommituksen jälkeen. Iltayöstä saatiin
muonatäydennys. Yö oli kylmä ja sumuinen, kaivautuminen maaston märkyyden
vuoksi vaikeaa.
X X X
Kun edellä esitetty selostus päivän tapahtumista tuntuu siinä määrin
tyhjentävältä, ettei toisissa haastatteluissa tahi päiväkirjoissa ole mitään
asiallista täydennystä, jätän ne tässä kohti syrjään.
T a p p i o t 14.8.41.
Kaatuneet:
Korp. Rautiainen , Toivo
Johannes
- ” - Savolainen,
Toivo Johannes
Stm Kuurola, Veikko Henrik
” Parkkila,
Väinö Johannes
” Uusi-Illikainen,
Kustaa Arvid
Haavoittuneet:
Alik. Sarkala, Matti
” Lepistö,
Jalo Hemminki
Korpr. Körkkö, Arvid
Stm Kälkäjä, Reino
” Illikainen,
Aukusti
” Pintamo,
Artturi
” Pietarila,
Tuomas
” Räsänen,
Herman
” Lievetmursu,
Yrjö Einari
Kadonneet:
Stm Mustonen, Viktor
” Parkkila,
Matti Jalmari
Kaatuneet -
ups. - au 5 miestä
Haavoittuneet 2
au 7 - ” -
Kadonnut 2 - ” -
Tappioit yheensä: - ups.
2 au 14 miestä.
Tähän asti oli ruumiit kaikki löydetty ja voitu evakoida. Tämän päiväisten
tappioiden suhteen on sitä vastoin huomattava, että kaikki muut ruumiit jäivät
linjoille. paitsi korpr. Savolaisen, joka saatiin evakoiduksi.
Kadonneeksi ilmoitetun stm Viktori Mustosen katoamisen syystä ei ole mitään
selvyyttä. – Allekirjoittaneella ei myös ole varmaa käsitystä siitäkään, onko
kukaan tietoinen, oliko stm Mustonen luutn. Honkasen mukana Kiestingissä, tahi
oliko hän mahdollisesti vänr. Heikinheimon johtamassa osastossa edellisten
päivien ajan.
 |
| Kolhoosimäen taloja ja maasto. Kiestingin rintama 1941.08.14 |
 |
| JR 53. esikunta, sotapäiväkirja |
 |
| JR 53. esikunta, sotapäiväkirja |
Kävin elokuussa 2022 Kiestingin motissa viemässä Evertin muistolaatan. Taitaa kulua useampi vuosi tai vuosikymmen, ennen kun pääsemme jällee...
