12.8.41

 5/JR 53

"Määräys mennä murtamaan motti auki. Miehet väsyneitä, nälkäisiä. Saapa nähdä, kuinka käy. Olen tullut toteamaan, etten ehjin nahoin selviä tästä rulianssista." 1.

On mielenkiintoista rinnastaa tähän e.m. päiväkirjan merkintä 3.8.41 (sitä seuraava merkinä on vasta 7.8.41.).  3.8.41 merkintä on seuraava:

"Sain tidon eteen pääsystä. Pääosin vaikka heti, mutta vatsatauti on ankara. Odotan huomiseen ja syön pillereitä. Ellen huomiseksi parane, lähden sairaana, sillä niinhän sanotaan, kun asia pitkistyy, niin mutkistuu. Minua tarvitaan siellä, enkä anna heidän odottaa liian kauan."

"Edelleen entisissä vartiopaikoissa ympärillämme kovat taistelut käynnissä. Aamuyöllä tiellä 5 kpl hyökkäysvaunuja. Klo 3 - 5 tuli vaihto asemiin. Tämän jälkeen ruokailtiin. Klo 8.00 lähdettiiin puhdistamaan rautatietä vihollissita. Lisäksi oli niin voimakas vihollinen, että täytyi vetaytyä. Komppaniamme lähti suunnistautumaan Kiestinkiin." 2

Ennen seuraavaa taisteluselostusta kannattaa mainita, että komppanian lähtiessä rataa avaamaan vallitsi pataljoonassa A-tarvikepula. Siksi jaettiin lähtijöille AJP:lla panoksia yksi lipas konepistoolia kohti. Kiväärin panoksia oli määrä ottaa 90 kpl miestä kohti, mutta niitä ottivat toiset enemmän, toiset vähemmän.

Seuraavan taistelun ovat yhtäpitävästi kertoneet: vääp. Ahonen, Kers. Ollila ja alik. Kälkäjä.

n. 7.00 tienoissa lähdettiin pataljoonan komentopaikan luota etenemään hitaasti rautatien suunnassa länteen siinä järjestyksessä, että rautatien pohjoispuolta etenivät: IV ja II joukkue sekä niden jäljessä komentoryhmä, lääk. ryhmä ja konekivääri. Rautatien eteläpuolelta eteni I ja III joukkue. Lähtiessä lähetettiin partio eteen. Tämä ei kuitenkaan saanut yhteyttä viholliseen. Komppanian saavutettua partion, joka oli jäänyt komppaniaan odottamaan, jäi eteen ainoastaan tunnustelijat, ja etenemistä jatkettiin. N. 5 - 6 km päässä saatiin ensi kerran yhteys viholliseen. Joukkueet olivat edelleen samassa järjestyksessä, ketjussa. Silloin vihollinen avasi tulen ensin oikealta sivulta, sen jälkeen edestä samalta puolen (pohjoispuolelta rautatietä).

Kun rautatien eteläpuolelta ei kuulunut mitään, siirtyi komppania rautatien eteläpuolelle. Kun sinne päästiin, avasi vihollinen tulen myös tältä sivulta.

Sillon komppania hajosi, toisten jääädessä viivyttämään, toisten yrittäessä pakoon rautatien suunnassa itäään. Kompanian päällikkö jäi viivytysjoukkoon. Kun viivytysjoukko oli vetääntynyt n. 300 mtr takaisin, taukosi vihollisen tuli. Tällöin komppanian päällikkö päätti, että kun lännestä, vihollisen selkäpuolelta, ei kuulunut mitään, vaikka sieltä piti tulla apujoukkoja, niin kerttetään rautatien eteläpuolitse vihollisen selustaan, jotta saataisiin yhteys takana oleviin omiin joukkoihin. Aluksi lähdettiin kompassisuuntaan 30.00.

Kers. Ollila, joka jäi Kiestinkiin lähtemättä, kertoo loppuosan seuraavasti:

                                                                 I joukkueesta 8 miestä
                                           Tolosen          (III(   - ” -       19 - ” -
                                                                 II   - ” -           6  - ” -
                                                                 IV  - ” -          12 - ” -
jäi rautatien taakse osan ollessa asemissa konekiväärin lähellä.

Tällöin otti luutn. Honkanen kaiken kauemmaksi vetäytyneen osan komppaniasta komentoonsa, antoi sille kompassisuunnan ja lähti osaan suuntaansa.

Jäljelle jääneen osan komppaniasta otti komentoonsa vänrikki Heikinheimo (joku viestivänrikki). Hän järjesti tilapäisen puolustuksen ja yöksi vetäydyttiin noin kilometrin verran itään, johon yöksi majoituttiin järjestäen oma varmistus. Tähän joukkoon oli liitetty rykmentistä ryhmä pioneereja ja ryhmän verran viestimiehiä. Takaisin lyödyssä hyökkäyksessä kaatui stm Jokela, Antti.

Omaperäisenä arvostelmana tulkoon edellä olevaan lisätyksi lausunto, joka on esitetty eräässä kuulustelussa, jonka Div. J:n oikeusupseeri suoritti 14.8.41. Sanotussa kuulustelussa lausuu alik. (myöhemmin kers.) Yrjö Vanhala tilannearvostelmanaan seuraavaa:

”Komppania eteni idästä käsin kohti tuhottavaa vihollista kahtena osana, toisen edetessä radan oikeaa ja toisen vasenta puolta ketjussa. Noin puolen kilometrin matkalla ennen lopullista pysähtymistä oli jo oltu kosketuksissa vihollisen kanssa harvan laukausten vaihdon tapahtuessa. Kun sitten oli saavutettu erään kukkulan rinne, avasi vihollinen kovan konekivääritulen oikealta sivulta. Tällöin radan oikealla puolella edenneet miehet maastoutuivat ja avasivat myöskin tulen vihollista vastaan. Jonkin ajan kuluttua avasi vihollinen tulen myöskin edestä käsin. Vihollisen vahvuudesta tällöin ei kertoja voi muuta lausua, kuin että äänestä päätellen siellä oli useita konekiväärejä. Kertoja, joka oli ryhmänsä kanssa äärimmäisenä oikealla, oli asemissa noin 5 minuuttia, mutta kun vihollisen kranaatteja alkoi sataa radalle, lähti koko komppania juosten perääntymään. Kertojan käsityksen mukaan tilanne oli siksi vakava, että siitä oli peräännyttävä, mutta olisi komppania voinut uudelleen ryhmittäytyä ja hyökätä vihollista vastaan oikealta koko komppanian voimalla. Kertojan käsityksen mukaan olisi komppania saatu kokoon, kunhan vain olisi huudettu sitä kokoon.”

T a p p i o t  (12.8.41):

Kaatunut:

stm Jokela, Antti

Kiestingin hautausmaalta.
Kiestinki 1941.08.10

Kenraalieversti Falkenhorst Kiestingin radalla valtauksen jälkeen 10.8.1941 Kenraalimajuri Siilasvuon seurassa.
Kiestinki 1941.08.10