13.8.41

  5/JR 53

"Matkalla Kiestinkiin. Kello 9 saavuttiin radalle, joka oli suomalaisten hallussa. 15.30 päästiin töpinään. Saatiin siis yhteys muonaan. Saatiin lupa yö levätä. Kuitenkin se päättyi klo 24.00." 2

Matka Kiestinkiin suoritettiin Kangasvaaran näkötornin vieritse, mutta aika ajoin oltiin jopa n. 8 km päässä radastakin. Yön aikana pidettiin erään suon laitamalla tauko, jolloin nukuttiinkin. Sen jälkeen jatkettiin matkaa ja aamulla pidettiin tauko taas erään pienen lammen rannalla. 13.8.41 klo 9.00 saavuttiin radalle, joka oli sillä kohdalla suomalaisten hallussa. (Osasto saapui radalle todennäköisesti n. 5 km itään Kiestingistä.) 15.30 saavuttiin töpinään Kiestingin lähelle. Siellä saatiin ruokaa, mutta lepo loppui klo 24, vaikka luvattiin koko yön lepo. 3

On luonnollista, että komppanian täytyi olla väsyksissä Kiestinkiin palatessaan. Mutta varsin voimallisesti jäi tämä väsymys allekirjoittaneen mieleen, kun sattumalta kuljin komppaniaa vastaan maantiellä sen saapuessa töpinään. Miesten väsymys kuvastui kiin hyvin kävelystä, ilmeesta kuin koko olomuksestakin.

T a p p i o t  (13.8.41):

Haavoittunut:

Alik. Kangas, Yrjö

 

Luutn. Honkasen lähtiessä 12.8.41 suunnistautumaan Kiestinkiin mukanaan noin puoli komppaniasta, otti vänr H e i k i n a h o kertoo tapahtumien kulusta seuraavasti:

"Ensin lähetettiin juka ilman varmistusta Kiestinkiin, mutta se palasi takaisin kohdattuaan ryssiä. Sitten lähetettiin juna mukanaan ryhmän verran rykmentin jääkärijoukkueesta. Tätä junaa seurasi myös melkoinen joukko hevosia. Tämäkään juna ei päässyt läpi. Junien lähetys tapahtui luultavasti 11.8.41.

12.8.41 luutnantti Honkanen lähetettiin puhdistamaan rataa mukanaan komppaniansa lisäksi kaksi konekivääriä ja yksi ryhmä rykmentin pioneerijoukkueesta johtajana kersantti Väisänen.

Eversti Turtola määräsi vänr. Heikinheimon (siis kertojan) seuraamaan komppaniaa ja pitämään puhelinyhteyttä rykmentin komentopaikkaan.

Tapahtumapaikka: rautatiekilometri 17,5 Kiestingistä itään. Komppania eteni vastusta kohtaamatta  18 - 19 kilometrin välille saakka. Tällöin kohdattiin yksi ryssä, joka puhalsi pilliin. Luutnantti Honkanen oli tällöin radan pohjoispuolella, ja kertoja muistelee, että komppanian radan pohjoispuolella oleva osa oli joukkuerivissä ja sanoin luultavasti koko komppania. Kun tultiin linjan kohdalle, oli kertoja radan pohjoispuolella. Tällöin oli puhelinyhteys rykmentin komentopaikkaan.

Kun ammunta oikealla puolella kiihtyi, lähti miehiä tulemaan radan yli vänrikki Heikinheimon kohdalla. Hänkin oli nyt siirtynyt radan eteläpuolelle. Lopuksi tuli konekivääri asemiin radalle ja ryhtyi ampumaan suoraan radan yli pohjoiseen. Vihollista ei näkynyt, mutta kuulia tuli kovasti juuri samalta kohdalta yli radan. - Huusin tällöin miehille, että on pysyttävä paikallaan. Osa pyrki kuitenkin juoksemaan taakse, mutta samassa taukosi tulikin. Tämän jälkeen ryhdyin kokoamaan miehiä. Kun viimein sain miehet pysähtymään, olivat he vetäytyneet melko kauksi metsään. Luutnantti Honkasta en tällöin näynyt. Vaivoin sain miehet jotenkin ryhmitettyä ja muistaakseni sain noin kaksi joukkuetta. Kersantti Ollila oli toisen joukkueen johtajana. Toisen johtajaa ei kertoja muista. Molemmat konekiväärit olivat jäljellä ja osa pioneereista. Yksi joukkue pantiin nyt etenemään radan pohjoispuolitse ja muu osa radan eteläpuolitse entiselle taistelupaikalle, jonne edettiin mitään kohtaamatta.

Alussa kerrotun taistelun aikana ampui vihollinen pienoisheittimellä. Muita kranaatteja ei tullut. Radan mutkan kohdalla näkyi murros. Pysähdyimme suon reunaan ja asetuimme puolustukseen. Silloin tuli yksi ryssän ryhmä aivan kohdalle ja tapahtui pientä laukausten vaihtoa. Sitten ryssät ryhtyivät vetämään tapsia yli radan. Tällöin lähdettiin erään partion aika lähelle tapsin vetäjiä. Partio sai sellaisen käsityksen, että ryssiä on paljon ja että ne yrittävät saartaa vasemmalta. Kun muutenkin oli epäedulliset asemat ja alkoi tulla yö, niin lähdettiin koko joukolla vetäytymään taakse. Nyt vetäydyimme noin kilometrin verran taakse kukkulalle, jota nykyisin tunnetaan nimellä Ryssien kuolemankukkula. Siellä asetettiin varmistus joka suuntaan ja asetuttiin siihen yöksi. Samalla otettiin puhelinyhteys rykmentin komentopaikkaan ja saatiin tietää, että lännestä päin on tulossa yksi pataljoona avuksi.

Tässä paikassa oltiin yö ja seuraavaa aamua aika pitkästi. Aamupäivällä 13.8.41 saatiin puhelinyhteys kapteeni Breitholtziin. Kun saatiin tietää, että kapt. Breitholtsin pataljoona on tulossa Kiestingistä päin, sain lähtemään joukkueet liikkeelle. Miehet olivat hyvin väsyneitä ja vastahakoisia. - Edettiin ketjussa, konekiväärit radan varrella takana. Heti kohta tavattiin pari kolme ryssää. Niistä saatiin kaksi vangituksi ja yksi tahi pari tuli ammutuksi. Kovempaa vastusta ei sitten tullutkaan. Kun saavuttiin linjalle, niin huomattiin omia miehiä tulevan vastaan.

Tässä odotettiin niin kauan,  että läpi murtavan pataljoonan perässä tuli kolonna, josta saatiin ruokaa. Ruokailtiin, ja sen jälkeen lähdettiin junalla itään. Kertoja meni suoraa rykmentin komentopaikkaan ja komppanian jäännös kersantti Ollilan johdolla oman pataljoonansa komentopaikkaan, jossa majuri Backman otti heidät vastaan, sekä määräsi ( kersantti Ollilan kertoman mukaan luutnantti Asis`en osaston johtajaksi.

Edellä esitettyyn kannattaa lisätä, että useat miehet, jotka ovat mielihyvin muistelleet vänr. Heikinheimon esiintymistä edellä kerrotuissa vaiheissa.

Hajalle lyödyn komppanian oli vallannut hätääntynyt mieliala, mutta vänr. Heikinheimo sai päättävällä ja rauhallisella esiintymisellään nopeasti herätetyksi luottamuksen alaisissaan ja tilanteessa korjatuksi sen, mikä korjattavissa oli.

Komppanian jäännösten saavuttua pataljoonan yhteyteen saivat miehet levätä iltapäivän ja seuraavan yön. Ainoastaan pientä partiointia toimitettiin. Kers. Ollilan maininta.)

        X    X    X

Edellä ( sivulla 63)  on jo mainittu osasto Honkasen saapumisesta Kiestinkiin toimitusjoukkueeseen. Heti saapumisensa jälkeen hieman ruokailtuaan asettuvat miehet lepoon, mutta kun luutnantti Honkanen sai illalla käskyn lähteä yöllä takaisin, toimitettiin herätys klo 24.00.

0.30 (14.8.41) lähti luutn. Honkanen miestensä kanssa liikkeelle. On ymmärrettävää, että mieliala liikkeelle lähtevässä joukossa ei ollut varsin korkea. Olivathan kaikki selvästi levon tarpeessa. - Osa  joukosta kieltäytyikin kokonaan lähtemästä. Pois jäävästä joukosta käski luutnantti Honkanen ilmoittaa ryhmä J:n esikuntaan majuri Pesoniukselle. Ilmoitus tehtiinkin iltapäivällä miesten käytyä sitä ennen lääkärin vastaanotolla.

Asian johdosta toimitti Ryhmä J:n oikeusupseeri kuulustelun, jossa kuitenkaan ei tullut esille mitään erikoisemman raskauttavaa. Asiassa lieneekin ollut jokseenkin yksinomaisena vaikuttimena ankaran väsymyksen aiheuuttama mielialan masennus ja osittain myös vatsuri, jota siihen aikaan oli verraten yleisesti liikkeellä.

    X    X    X

Ruoka maistuu hyvälle sen jälkeen.
Kiestinki 1941.08.10

Suomalaisia saapuu etulinjoilta, etualalla saksalaisia SS miesten hautoja.
Kiestinki 1941.08.21