 |
5 / JR 53
Sotapäiväkirja
Kirjoittanut alik. Leo Kolho.
Sisällysluettelo.
Luunt. Rauman käsky (alkusanat)
Kiimasvaaraan 8
Makariela, Korpijärvi, Tuhkapatuna 12 - 15
Rauman komppania (sijoitusluettelo) 16
Taistelu Kananasiten itä puolella 24
Sohjanan ylitys 31
Kokkosalmen taistelu 36
Lisäys edelliseen (vänr. Ervastin selostus)
Kuolemankukkula 44
Vahvuuden muutoksista (liite N:o 1) 50 - 51
Louhen radalle 54
Luunt. Honkonen Kiestinkiin 58
Kolhoolikukkulan maastossa 63 - 85
Järvikannakselle 87
Eräitä yleishavaintoja n.s. motti vaiheen ajalta (Liite N:o 2) 87 - 88
Kangasvaaraan 93
Hanneliuksen motin luo 103
Takaisin Kangasvaaraan 113
Havaintoja helmikuun lopussa 1942 (Liite N:o 3) 136 - 137
Loppusanat
Luutnantti Rauman käsky.
Kun luutnantti Rauma määräsi allekirjoittaneen hoitamaan komppanian sotapäiväkirjaa, hän antoi ymmärtää, että hän haluaisi sen jättää esimiehilleen mahdollisimman huolellesesti laadittuna. Hänen antamansa käsky on minua velvoittanut niin, kuin vain voi velvoittaa todella esikuvaksi kelpaavan esimiehen käsky.
Tunnen tehtävässäni monella tavalla epäonnistuneeni. Ensinnäkin olen ollut täysin tottumaton. En ole milloinkaan nähnyt minkäänlaista sotapäiväkirjaa, eikä tälläisen tehtävän hoitaminen ollut suinkaan helppo saada asiallisia ohjeita. Ainoa ohje, jota olen yrittänyt noudattaa on ollut kirjassa "Reserviupseeri" lausuttu neuvo: "...siihen merkitään aikajärjestyksessä kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla merkitystä sotatoimille tai niiden myöhemmälle arvostelulle."
Tämän ohjeen noudattaminen on mahdotonta ilman laajan ja oikeisiin tietoihin perustuvan aineksen hankkimista. - Luutnantti Rauman ajatus oli, että komppanian taistelulähettiupseeri tekisi alustavat merkinnät tapahtumien kulusta ja ajoista, niin että koko päiväkirja voitaisiin rakentaa näiden tietojen pohjalle. Taistelujen melskeessä on tämä - sotapäiväkirjalle perustuvaa laatua oleva työ - jäänyt tekemättä. Sen johdosta on ollut pakko tyytyä vain joukkueenjohtajien ja eräiden muiden sellaisten haastattelemiseen, joilla on ollut tilaisuus yhtenäisemmin seurata taistelujen kulkua. Nämä haastattelu olen pikakirjoituksella merkinnyt ja saanut sillä tavalla kokoon sekavan konseptin. -Olihan konseptia mahdoton saada aikajärjestykseen, kun yksi tiesi yhden, toinen toisen ajan asioita.
Pahimpia puutteita päiväkirjassa tiedän olevan komppanialle annettujen käskyjen puuttuminen. En ole onnistunut saamaan ainoatakaan paperilippua, joka olisi sisältänyt komppanialle kirjallisesti annetun käskyn. Suulliset käskyt ovat harvoin täsmällisiä, eivätkä säilytä alkuperäistä muotoaan. Käskyt selvinnevät kuitenkin pataljoonan sotapäiväkirjasta, samoin kuin taistelujen maastosuhteet, joita en ole paljoakaan selostanut peläten liiallista lujuutta. Asemasodan ajalta merkinnät peräti puutteelliset. Sen ajan selvittämisessä olen varsin kiitollinen kornetti L a u r i l a l l e ja vänrikki L a m m i s e l l e, jotka ovat antaneet yksityisen päiväkirjat käytettäväkseni.
Koko ajan päiväkirjan hoitamistani huomattavasti haitannut se, että komppanian kirjurina on minulla ollut paljon työtä sinä niinä aikoina, jolloin haastateltavat ehkä olisivat olleet vapaina. Asemasodan aikana on "paperisotaa" enemmän ja siksi toimistosta erillään elävän komppanian seuraaminen vaikeaa. Suotavaa olisikin, että vallan asemasodan aikana joku komppaniassa ottaisi sotapäiväkirjan hoidettavakseen. Komppaniamme kohdalla pitäisin siihen sopivimpana kornetti Laurilaa. Käsitykseni perustan hänen päiväkirjastaan tekemiini havaintoihin.
Olen kiitollinen pataljoonan komentajalle siitä, että hän on myöntänyt minulle loman tämän päiväkirja-aineksen selvittämiseen ja puhtaaksi kirjoittamiseen.
Saatettuani päiväkirjan nyt suunnilleen aikansa tasalle tunnen tyydytystä siitä, että olen jollakin tavalla saanut täyttää käskyn, jonka luutnantti Rauma minulle antoi, Hän ei - velvollisuutensa loppuun asti täyttäneenä - ole enää työtäni vastaanottamassa, mutta hänen esikuvallinen muistonsa on velvoittamassa.
Pudasjärven Yli-Livolla maaliskuun 7. päivänä 1942.
Alikersantti Leo Kolho
Kaikesta päätellen Leo Kolho on ollut varsin tunnollinen mies. Kun aloin 2012 etsimään Evertin komppanian sotapäiväkirjoja, ei odotukset olleet kovin korkealla. Olin lukenut jostakin, että usean Kiestingissä motissa olleen komppanian sotapäiväkirjat olisivat tuhoutuneet siellä vallinneiden olosuhteiden vuoksi. Evertin komppanian sotapäiväkirjat olivatkin arkistossa ja vielä todella hyvin puhtaaksi kirjoitettuna.
Googlesta löytyy jotain tietoja Leo Kolho -nimisestä henkilöstä mutta en ole varmistanut, onko kyseessä sama henkilö, joten en laita niitä tietoja tähän.
Konttikirjuri Leo Kolho lainattiin pataljoonan esikuntaan 16.3.1942 "Rauta-Paavon" (ylikers. Rautamäen) jouduttua sairaalaan. Puhtaaksi kirjoitetut 5. komppanian sotapäiväkirjat loppuvatkin tähän päivämäärään.
Arkistosta puuttuu 5. komppanian sotapäiväkirjat kokonaan ajalta 16.3.1942 - 25.5.1943. 5. komppanian sotapäiväkirja, joka alkaa päivästä 26.5.1943 on käsinkirjoitettu kuten yleisesti komppanioiden sotapäiväkirjat ovatkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti