Liitteitä 5/JR 53 sotapäiväkirjaan (Kananaisten kankaita)

 

KANANAISTEN KANKAITA.

Luonnonkauniin, mutta rakennuksiltaan ränsistyneen Kananaisten kylän lähellä vietetty aika on varmaankin useimman pataljoonamme miehen mieleen jäänyt erikoisena lepotaukona. Leiripaikkamme tässä muodostui kiinteämmäksi kuin aikaisemmissa paikoissa. Täällä Bakkus rakennutti nimettömän joen rantaan mainion korsusaunan, joka sitten oli lakkaamatta käytössä.

Elämä tässä oli kuitenkin enemmän yksitoikkoista sotamiehen elämää ja n. 15 km päässä oleva Sohjana alkoi epäilemättä askarruttaa entistä enemmän yhden niin kuin toisenkin mieltä.

Kananaisten kylä ei myöskään suonut ainakaan allekirjoittaneelle mitään sellaista mielenkiintoista, jota kannattaisi selostaa. Ennen Sohjanaa käyty pieni mottikahakka on sekin kerrottu itse päiväkirjassa, niin ettei siihenkään kannata sen enempää kajota.

 X X X 

Tähän Kanaisten kankaiden historiaan liittyy kuitenkin eräs vaihe, joka jo sotahistoriankin kannalta kannattaa palauttaa mieliin hieman laajemmasta kuin yhden pataljoonan näkökulmsta.

Rykmenttimme osaksi tuli Sohjanan ylittäminen Ponselejoen suun seudulta Sohjanajokea ylöspäin olevalla kohdalla. Hyökkäysvalmiusasemiin pääsemiseksi oli vättämätöntä saada edes jonkunlainen huoltotie halki laajan, vetelän jängän. Pioneerit sahasivat kenttäsirkkelillä ensin paljon lankkuja. Hyökkäystä varten tarvittavat neveet kuljetettiin suon yli ilman muuta, miesten kahlatessa joskus miltei vyötäisiään myöten suossa. Lankkujen avulla saatettiin yli myöskin suorasuuntaustykkejä siten, että kutakin tykkiä kohti otettiin neljä lankkua. Pyörät ensin kahdelle lankulle, niiden eteen kaksi ja taas takimmainen lankkupari muutettiin eteen. Ensi vaiheessa jätettiin kalusto nevan takana oleviin jyrkkiin harjuihin. Sen jälkeen alettiin rakentaa varsinaista huoltotietä. Se tapahtui siten, että lankkunen alle kannettiin puita poikkipäin aina n. metrin välimatkoin ja niiden päälle pari lankkua rinnakkain. Millähän tavalla tästä lie komppaniammekin yli mennyt? Joka tapauksessa ennen tämän tein valmistumista oli komppania majoittunut jyrkkään, kauniiseen harjunrinteeseeen kauniin lammen rannalle.

30.7.41 illalla alettiin siirtää sekä tykkejä että veneitä Sohjanan rannalle. Tämä tapahtui siten, että eräs tykkipatteri pantiin koko illaksi ampumaan harvanlaista häirintätulta Sohjanan takaiseen maastoon. Miehet ottivat veneet kuljetettavakseen. Aina tykin lauettua ja kranaatin räjähdyksen aikana pojat veivät veneitään eteenpäin, mutta lepäsivät ja odottivat sitten hiljaa seuraavaa laukausta.

Juuri tuon häirintätulen aikana, jolloin sekä suomalaiset että saksalaiset laittoivat myös kuntoon suon yli johtavaa huoltotietä, kuljin pienen porukan mukana komppaniaa tapaamaan. Sieltä löysinkin kaikki upseerimme ja osan miehiäkin luonnonkauniissa leiripaikassaan, mutta tykkituli ja tietoisuus Sohjanan välittömästä läheisyydestä loi tunnelmaan syvää vakavuutta. Muistan elävästi, miten hyvä ystäväni ja komppanianpäällikkönä kaikinpuolin kunnioittamani mies Toivo Rauma, otti minut erilleen. Keskusteli hetkisen kanssani kahdenkesken ja antoi minulle kaikki henkilökohtaiset esineensä, joita ei välttämättä hyökkäyksessä tarvinnut. - Vaikka oivalsinkin tilanteessa vakavuuden, en sittenkään osannut uskoa, että jo muutaman päivän perästä joudun nämä esineet lähettämään hänen vanhalle, köyhälle isällee, jonka ainoana elämäntukena tuo nuori upseeri oli.

Paluumatkalle käännyttyämme havaitsimme Sohjanan takaisen naapurinkin ärtyneen. Sieltä alkoi tulla myös kranaatteja. Suuntaus oli kuitenkin laskettu hiukan väärin. Kun huoltotiemme kulki viivasuorasti suon poikki, oli entinen, jo muinaisajoista tuttu porrastus kulkenut suon laitaa kierrellen. Tämän näytti ryssäkin tietävän ja syyti sinne rautaansa. Pehmeään suohon ne menivätkin ilman isompaa ääntä, sillä nehän eivät luonnollisestikaan räjähtäneet.

X X X

Vähää ennen Sohjanan hyökkäystä siirtyi töpinämme lähelle äsken mainittua laajaa suota, mutta jo ennen varsinaista hyökkäysvaihetta palasime takaisin vanhaan tuttuun leiripaikkaamme. Tämän siirtymisen luonnollisuus on minulle selvinnyt vasta jälkeenpäin. Huoltoportaassahan oli näet määrä ylittää Sohjana Sohjanakosken kohdalta, johon sittemmin sillat rakennettiinkin, ensin pitkäaikaisesti väliaikainen ponttoonisilta ja sitten myöhemmin kiinteä.

Miehiä vallatulla alueella.

Tuhkapatuna - Kananainen 1941.07.16